Suomen vaalitutkimusportaali
FI | SV | EN

Eduskuntavaalidata 2015

Eduskuntavaalitutkimusta varten koottu tutkimusdata on ladattavissa Tietoarkistosta tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön (FSD3067 Eduskuntavaalitutkimus 2015). Pääraportti "Poliittisen osallistumisen eriytyminen" julkaisiin heinäkuussa 2015.

7.9.2016

Indikaattorit päivitetty

Portaalin demokratiaindikaattorit on päivitetty vuoden 2015 Eduskuntavaalitutkimukseen sekä tilastotietoon perustuen.

21.12.2016

Etusivu » Ajankohtaista » Demokratiaindikaattorit osoittavat: hallituspuolueet ideologisesti lähellä toisiaan
Julkaisuvapaa 3.12.2015 klo 10

Demokratiaindikaattorit osoittavat: hallituspuolueet ideologisesti lähellä toisiaan

Vaalitutkijat neljästä yliopistosta toteuttavat vuosina 2015–2016 laajan eduskuntavaalitutkimuksen viime kevään vaaleista. Nyt julkistettava Demokratiaindikaattorit 2015 raportoi ensimmäisiä tuloksia vertaillen niitä vuosien 2003, 2007 ja 2011 vaaleihin. Indikaattoriraportin ovat kirjoittaneet Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Jussi Westinen.

Suomalaisen vaalidemokratian suuria haasteita ovat matalat äänestysprosentit, kansalaisten etääntyminen puoluetoiminnasta, väestöryhmien kasvavat osallistumiserot sekä politiikan kokeminen liian monimutkaiseksi. Miehistä kaksi kolmesta ja naisista kolme neljästä pitää politiikkaa monimutkaisena.

Alueiden, ikäryhmien ja koulutustasoryhmien väliset erot ovat laajenemassa osallistumiskuiluiksi. Eduskuntavaalien äänestysprosentit ovat laskeneet varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä-Suomen vaalipiiriuudistus ei auttanut asiaa. Helsingissä ja Uudellamaalla äänestysaktiivisuus on laskenut 1980-luvulta alkaen selvästi muuta maata hitaammin.

Toisaalta monet poliittista kiinnostusta ja asenteita koskevat trendit osoittavat suomalaisen demokratian toimivan melko hyvin. Vaikka osallistuminen puolueiden toimintaan kiinnostaa vain harvoja, joka toinen valitsija löytää jonkin itselleen läheisen puolueen. Kansalaiset ovat tyytyväisiä demokratian yleiseen toimivuuteen, ja politiikka kiinnostaa ainakin jonkin verran suurinta osaa vaalien äänioikeutetuista. Vapaamatkustajat eivät kuitenkaan vahvista kansanvaltaa.

Suomalaisia äänioikeutettuja edustavassa vuoden 2015 vaalitutkimusaineistossa politiikasta vähintään jonkin verran kiinnostuneiden osuus oli 69 prosenttia. Politiikasta hyvin kiinnostuneita oli 22 prosenttia. Mitä pidempi koulutus, sitä varmemmin politiikka kiinnostaa. Yliopistotutkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia on politiikasta vähintään jonkin verran kiinnostuneita.

Noin puolet suomalaisvalitsijoita katsoo olevansa lähellä jotakin poliittista puoluetta. Vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvat samaistuvat muita todennäköisemmin johonkin puolueeseen. Nuorimmista valitsijoista kolme viidestä ei koe mitään puoluetta läheiseksi. Valitsijoista kaksi kolmesta pitää politiikkaa liian monimutkaisena ja vaikeasti ymmärrettävänä.

Puoluevalinnassa on tärkeintä puolueen arvomaailma. Ehdokasvalinnassa on ratkaisevinta ehdokkaan puoluekannan lisäksi ehdokkaan näkemykset ja kannanotot, hänen kykynsä hoitaa asioita sekä ehdokkaan luotettavuus.

Valinnoissaan puoluetta enemmän painottavia ja ehdokasta enemmän painottavia on yhä melko tasapäisesti. Puolueen painottaminen on noussut nuorten hallitsevaksi suhtautumiseksi kuluvalla vuosikymmenellä. Vain runsas kolmannes (36 %) alle 30-vuotiaista pitää ehdokasta tärkeämpänä äänestämiselleen kuin puoluetta.

Puoluevalintaan vaikuttavat keskeiset arvot muuttuvat. Nykyisin vain joka neljäs valitsija pitää itseään vasemmistolaisena (vaihtoehdot 0–4 skaalalla 0–10). Silti puolueet profiloituvat yhä vasemmisto–oikeisto -ulottuvuudella. Vasemmistoliitto on ainoa eduskuntapuolue, jonka kannattajat sijoittuvat selkeästi vasemmistoon. SDP:n ja vihreiden äänestäjät ovat hieman vasemmalle kallellaan. Keskusta, RKP, KD sekä erityisesti kokoomus ovat kannattajiensa itsesijoituskeskiarvojen nojalla selkeästi oikealle sijoittuvia puolueita.

Perussuomalaisten kannattajakunta havaittiin vuoden 2011 vaalitutkimuksessa keskiarvoltaan aivan vasemmisto–oikeisto -ulottuvuuden keskelle sijoittuvaksi, mutta vuoden 2015 vaaleissa puolueen kannattajien itsesijoitus liikkui pykälän oikealle (5,1–5,9). Sipilän hallitus on hallituspuolueiden äänestäjien suhteen ideologisesti yhtenäisempi kuin viime vaalikauden hallitukset.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa nuorista 15 prosenttia seurasi vaaleja vaalikoneiden kautta hyvin tai melko paljon. Vuoden 2015 vaaleissa luku oli jo 42 % eli osuus oli lähes kolminkertaistunut. Vaalikoneet myös vaikuttavat useiden nuorten valintoihin. Alle 30-vuotiasta 38 % piti vaalikoneiden antamia suosituksia ratkaisevina tai melko tärkeinä omalle puoluevalinnalleen.

Tutkimusaineisto: Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen kyselyaineiston keräsi TNS-Gallup vaalien jälkeen käyntihaastatteluna satunnaisesti valikoidulta, suomalaisia äänioikeutettuja edustavalta valtakunnalliselta otokselta. Huhti-kesäkuussa koottuun käyntihaastatteluun osallistui 1587 vastaajaa. Aineisto arkistoidaan Tietoarkistoon.

Demokratiaindikaattorit 2015 on osa Eduskuntavaalitutkimus 2015 -hanketta, jonka laaja pääraportti julkaistaan vuoden 2016 puolivälissä. Sen toimittavat prof. Kimmo Grönlund ja akatemiatutkija Hanna Wass. Kirjoittajina toimivat vaalitutkimuskonsortion jäsenet.

Lisätietoja vaalitutkimuksesta: www.vaalitutkimus.fi


Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto & Suomen vaalitutkimuskonsortioMuokattu 2015-12-03