Suomen vaalitutkimusportaali
FI | SV | EN

Eduskuntavaalidata 2015

Eduskuntavaalitutkimusta varten koottu tutkimusdata on ladattavissa Tietoarkistosta tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön (FSD3067 Eduskuntavaalitutkimus 2015). Pääraportti "Poliittisen osallistumisen eriytyminen" julkaisiin heinäkuussa 2015.

7.9.2016

Indikaattorit päivitetty

Portaalin demokratiaindikaattorit on päivitetty vuoden 2015 Eduskuntavaalitutkimukseen sekä tilastotietoon perustuen.

21.12.2016

Etusivu » Artikkelit » Westinen: Muutosvaalit 2011 -kirja kertoo monta tarinaa politiikan muutoksesta

Muutosvaalit 2011 -kirja kertoo monta tarinaa politiikan muutoksesta

Viime vuoden eduskuntavaaleja analysoiva laaja kansallinen vaalitutkimus "Muutosvaalit 2011" julkaistiin 29.3.2012. Helsingissä. Yhteensä 18 kirjoittajan teoksen on toimittanut Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja Sami Borg Tampereen yliopistosta. Hänen mukaansa kirjan nimen valinta oli lähes itsestäänselvyys, koska muutos oli näille vaaleille niin leimallista. Poliittisella muutoksella oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa monet kasvot, mikä näkyy kirjan kaikissa, tematiikaltaan varsin erilaisissa luvuissa.

Kouriintuntuvin muutos oli siinä, että puolueiden välinen kannatuksen kokonaismuutos vuoden 2007 vaaleihin verrattuna oli yli 15 prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset vastasi yksin koko kannatuksen noususta. Perussuomalaisten mittava voitto oli merkittävimpänä taustatekijänä myös monessa muussa poliittisessa ilmiössä.

Kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa samaa puoluetta äänestäneiden, puolueuskollisten äänestäjien määrä laski vuonna 2011 ensimmäistä kertaa alle 40 prosentin koko valitsijakunnasta. Samalla liikkuvien, eli puoluetta vaihtaneiden tai mobilisoituneiden äänestäjien osuus nousi vuoden 2007 vaaleihin verrattuna 12 prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin.

—Puolueuskollisten, liikkuvien ja nukkuvien äänestäjien ryhmät olivat lähes yhtä suuria todennäköisesti ensimmäistä kertaa Suomen eduskuntavaalihistoriassa, Borg totesi.

Kotimaan äänestysaktiivisuus nousi 2,6 prosenttiyksikköä 70,5 prosenttiin. Miesten äänestysaktiivisuus nousi naisia huomattavasti enemmän, mikä on myös osaltaan yhteydessä Perussuomalaisten vaalivoittoon. Perussuomalaiset oli suosituin puolue miesten keskuudessa.

Tutkijatohtori Hanna Wass Helsingin yliopistosta kertoi äänestysaktiivisuuden kasvaneen vuoden 2007 vaaleihin verrattuna eniten 35–44-vuotiaiden keskuudessa. Havainto koskee sekä miehiä että naisia. Tämä on mielenkiintoisessa yhteydessä siihen, että Perussuomalaiset sai suhteellisesti eniten kannatusta juuri tämän ikäisiltä naisilta ja miehiltä. Kyseiseen sukupolveen kuuluvat kokivat 1990-luvun laman nuorina aikuisina, ja heiltä nähtiin merkittävää protestikäyttäytymistä esimerkiksi Helsingin vaalipiirissä jo vuoden 2003 vaaleissa.

Perussuomalaisten vaalivoitto heijastui myös siihen, että puoluetta painotettiin äänestyspäätöksessä ehdokasta enemmän aikaisemmista vaaleista poiketen. Halu äänestää Perussuomalaisia oli vahva, ja ehdokasvalinta listan sisältä oli toisarvoisempaa, akatemiatutkija Åsa Bengtsson (Åbo Akademi) totesi.

Bengtsson herätti keskustelua myös siitä, meneekö ääniä tällä hetkellä liikaa niin sanotusti hukkaan: 55 % äänesti ehdokasta, joka ei tullut valituksi. Näin tapahtui etenkin pienissä vaalipiireissä. Jos asetettavien ehdokkaiden lukumäärää rajoitettaisiin, ehdokkaiden laatukin voisi parantua, kun täyte-ehdokkaita ei tarvittaisi.

Puoluevalintaa esitelleen tutkimusjohtaja Kimmo Grönlundin (Åbo Akademi) mukaan konsensushenkisessä Suomessa on tahtonut unohtua, että vaaleissa otetaan vahvasti kantaa poliittisiin asiakysymyksiin. Grönlund arvioikin vaalien protestin kohdistuneen juuri eliitin konsensushakuisuuteen.

—Poliittiset näkemyserot puolueiden äänestäjien keskuudessa ovat yhä vahvoja. Puoluevalinta on siis ideologisesti jakautunut, Grönlund totesi.

Kunkin puolueen kannattajat profiloituvat sillä ulottuvuudella, jonka puolueen voidaan katsoa ideologisesti omistavan. 84 prosenttia Kokoomusta äänestäneistä kannattaa Suomea, jossa on enemmän yksityisyrittäjyyttä ja markkinataloutta ja 60 prosenttia kokoomuslaisista haluaa Suomen liittyvän Natoon. 95 prosenttia vasemmistoliittolaisista ja 92 prosenttia SDP:n kannattajista pitää tuloeroja tärkeänä asiakysymyksenä. 86 prosenttia keskustalaisista haluaa kaventaa alueellisia kehityseroja.

Perussuomalaisten äänestäjistä puolestaan 61 prosenttia katsoo, että Suomen olisi erottava EU:sta ja vain 4 prosenttia toivoo maahanmuuton Suomeen kasvavan. Lisäksi 71 prosenttia heistä katsoo, etteivät kansanedustajat välitä tavallisten ihmisten mielipiteistä. Kaikki RKP:tä äänestäneet kannattavat vahvasti kaksikielistä Suomea. 89 prosenttia KD:n äänestäjistä haluaisi, että kristilliset arvot olisivat Suomessa suuremmassa roolissa. Lisäksi 79 prosenttia Vihreistä haluaa ympäristöystävällisemmän Suomen, vaikka se merkitsisi alhaista talouskasvua tai ei kasvua lainkaan.

Jussi Westinen


Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto & Suomen vaalitutkimuskonsortioMuokattu 2012-04-20