Suomen vaalitutkimusportaali
FI | SV | EN
Etusivu » Demokratiaindikaattorit

Demokratiaindikaattorit

Mitä ovat demokratiaindikaattorit?
Mihin aineistoihin demokratiaindikaattorit perustuvat?
Mihin demokratiaindikaattoreita tarvitaan?
Mitä demokratiaindikaattorit kertovat Suomen tilanteesta?
Miten saatua aineistoa hyödynnetään?
Kuka laatii demokratiaindikaattorit?
Kuka demokratiaindikaattorit rahoittaa?
Demokratiaindikaattorihankkeen taustaa

Mitä ovat demokratiaindikaattorit?
Demokratiaindikaattorit seuraavat suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä. Tuorein indikaattorien päivitys löytyy Demokratiaindikaattorit 2013 -teoksesta.

Indikaattorien aihealueita:

Mihin aineistoihin demokratiaindikaattorit perustuvat?
Kattavat ja luotettavat demokratiaindikaattorit perustuvat laadukkaisiin kyselyaineistoihin ja rekistereihin. Keskeisimpiä ovat eduskuntavaalien jälkeen kerättävät kansallisten vaalitutkimusten data-aineistot.

Mihin demokratiaindikaattoreita tarvitaan?
Tiedolla demokratiasta on kysyntää. Kansalaiskeskusteluun tarvitaan selkeää ja luotettavaa tietoa, jonka avulla mielipiteenmuodostukselle ja kansalaisten omassa yhteiskunnallisessa toiminnassa tekemille päätöksille luodaan riittävän vankka pohja. Politiikan ja hallinnon päätöksentekijät kaipaavat tietoja, joilla on merkitystä yhteiskunnan kehittämisen ja konkreettisten ongelmien ratkomisen kannalta.

Demokratiaan liittyvien kysymysten joukossa on keskeisiä osa-alueita, joita ei voi kunnolla valaista ilman mitattavissa olevia suureita. Monet demokratiakeskustelulle tyypilliset kysymykset muotoillaan nimenomaan kvantitatiivisesti. Mitä kehitystrendejä kansalaisten demokratiaan liittyvissä asenteissa on havaittavissa? Kuinka suuri osa kansalaisista osallistuu niin kutsuttuihin ei-perinteisiin poliittisiin toimintamuotoihin?

Mitä demokratiaindikaattorit kertovat Suomen tilanteesta?
Tähän kysymykseen saa parhaan vastauksen perehtymällä yksittäisiin indikaattoreihin ja niistä laadittuihin kuvauksiin. Indikaattorit eivät toistaiseksi sisällä kansainvälistä vertailua. Tiedämme kuitenkin, että monilla asenneindikaattoreilla mitattuna suomalaiset ovat kiinnittyneet poliittiseen järjestelmään melko vahvasti verrattuna muiden Euroopan maiden kansalaisiin. Toisaalta joillakin toiminnallisilla mittareilla mitattuna tilanne ei ole yhtä valoisa. Esimerkiksi äänestysprosenteissa Suomi on jo kauan sitten pudonnut EU-maiden keskikastiin tai sen alapuolelle.

Maailmanlaajuisesti asiaa voi arvioida sillä, miten Suomi sijoittuu ns. demokratiaindekseillä tehdyissä vertailuissa. Indeksit koskevat maiden ja niiden poliittisten järjestelmien yleisiä ominaisuuksia. Tällä perusteella Suomi on varsin demokraattinen maa.

Miten saatua aineistoa hyödynnetään?
Demokratiaindikaattoreita palvelevat tutkimusaineistot ja itse indikaattorit on suunniteltu siten, että ne palvelevat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti suomalaisen demokratian pitkäaikaista ja jatkuvaa seurantaa. Perustavat demokratiaindikaattorit julkistetaan helppotajuisina ja tiiviisti selitettyinä kuvioina ja taulukkoina.

Suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille tarkoitettujen raportointitapojen lisäksi keskeisistä perusaineistoista laaditaan tieteellinen pääraportti sekä suppeampia julkaisuja tieteellisiin aikakauslehtiin.

Kuka laatii demokratiaindikaattorit?
Indikaattorit ovat tutkijoiden valitsemia ja suuri osa niistä on myös tutkijoiden suunnittelemia. Eduskuntavaalien yhteydessä kerättävä pääaineisto sisältää kansainvälisen Comparative Study of Electoral Systems -hankkeessa sovitut tietosisällöt sekä muut erikseen sovittavat kansalliset osat. Kansainväliset yhteistyöverkostot ja kansanvälinen vertailtavuus ovat välttämättömiä työkaluja suomalaista demokratiaa tutkittaessa.

Kuka demokratiaindikaattorit rahoittaa?
Perusaineiston päärahoittajana toimii oikeusministeriö.

Demokratiaindikaattorihankkeen taustaa

Suomen demokratiaindikaattorit –hanke käynnistyi vuonna 2005 osana Matti Vanhasen I hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Tutkijaryhmä laati oikeusministeriö julkaisusarjaan laajahkon teoksen Suomen demokratiaindikaattorit, joka sisälsi esitykset Suomessa käyttöön otettaviksi indikaattoreiksi. Tämän jälkeen oikeusministeriö on rahoittanut demokratiaindikaattoreiden vaatimien aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa ja indikaattoreiden raportointia.

Indikaattoreiden ylläpito- ja kehittämisvastuuta on siirretty Yhteiskuntatieteelliselle tietoarkistolle, joka julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia. Demokratiaindikaattoreilla on luonnollinen yhteys vaalitutkimukseen, koska monissa maissa nimenomaan kansalliset vaalitutkimukset tarjoavat pääaineiston kansalaisten poliittisen kiinnittymisen ja äänestyskäyttäytymisen seurannalle.

Luotettavimmat yhteiskunnallista osallistumista koskevat tiedot saadaan edelleen rekistereistä. Usein niiden tietosisällöt ovat kuitenkin melko suppeita. Esimerkiksi vaaleista rekisteritiedot kertovat lähinnä äänestysprosentit alueittain ja valitsijoiden sukupuolen mukaan sekä puolueiden ja ehdokkaiden kannatuksen koko maassa ja alueittain. Kyselyaineistoja tarvitaan, mikäli halutaan tietää mitä kansalaiset ajattelevat ja millaisin perustein he osallistuvat politiikkaan ja tekevät omia yhteiskunnallisia valintojaan.

Demokratiaindikaattoreita on päivitetty ja laajennettu Demokratiaindikaattorit 2013 -teoksessa.

Lisätietoa:


Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto & Suomen vaalitutkimuskonsortioMuokattu 2013-10-15