Deskriptiivinen edustuksellisuus ja ehdokasvalinta

2023:1 Deskriptiivinen edustuksellisuus ja ehdokasvalinta | Lataa PDF

Suosivatko äänestäjät itsensä kanssa samaa su­ku­puolta olevia ja saman ikäisiä ehdokkaita? Edustukselli­suus on ehdokasvalinnan yksi keskei­nen pe­ruste. Edustuksellisuuden voi jakaa substan­tiivi­seen eli sisällölliseen (äänestetään sitä henki­löä, joka parhaiten edustaa itselle tär­keitä asia­kysymyksiä) ja deskriptiiviseen eli ulkoi­seen (äänes­tetään henkilöä, joka parhaiten muis­tut­taa itseään iän, sukupuolen, ammatin, koulu­tuk­sen tai etni­sen taustan osalta) ulottuvuuteen. Nämä kaksi edustuksellisuu­den muotoa eivät sulje toisiaan pois vaan ovat usein kytköksissä toi­siinsa. Suoma­laisessa vaalijärjestelmässä puo­lueet pyrki­vät rekry­toimaan mahdollisim­man monipuolisen jou­kon ehdokkaita, jotta äänes­tä­jien olisi mahdollista löytää juuri itselleen sopiva vaihtoehto. Tämä te­kee äänestäjien ehdokas­va­linnan perusteista kiin­nostavan tutki­muskoh­teen.


Suomessa niin miehillä kuin naisilla on ollut mah­dollista äänestää itsensä kanssa samaa suku­puolta olevaa ehdokasta vuoden 1907 en­simmäi­sistä eduskuntavaaleista lähtien. Vaikka mies­ehdok­kaita on saatettu perinteisesti pitää suku­puoli­stereo­typioiden pohjalta naisia soveltuvim­pina johtoteh­täviin, sukupuolenmukainen äänes­tä­minen on noussut naisilla aikaisempaa yleisem­mäksi, ja mie­hillä vastaavasti harvinaisemmaksi. Vuoden 2019 vaaleissa lähes yhtä suuri osa nai­sista ja miehistä äänesti itsensä kanssa sa­maa suku­puolta olevaa ehdokasta. On myös huomat­tavaa, että tämä kehi­tys ei vaikuta ole­van seu­rasta naisehdokkaiden määrästä, joka on pysynyt tasaisesti 40 prosentin tuntumassa.


Tarjonta ei näyttäisi olevan yhteydessä myös­kään oman ikäisen ehdokkaan äänestämi­seen. Ehdo­kastarjontaan suhteutettuna innok­kaam­min omaa ikäluokkaansa äänestä­vät nuoret äänes­tä­jät. Myös 35–54-vuotiaat äänestävät usein sa­man ikäisiä, mutta tarjon­nan ja kysyn­nän erotus on vain kahdeksan prosentti­yksik­köä vuoden 2019 vaaleissa. Vas­taava luku 18–34-vuotiaiden kohdalla on 21 prosenttiyksik­köä. Yli 55-vuotiaat eivät niin­kään suosi omaa ikäluok­kaansa, vaikka vuo­den 2019 vaaleissa 30 prosenttia ehdok­kaista kuului tähän ikäryh­mään. Ehdokkaan iän mer­ki­tys korostuu siten nuorilla vanhempia äänes­täjiä vahvemmin.

Kuten tämä tarkastelu osoittaa, sukupuoleen ja ikään nivoutuva deskriptiivinen edustuksel­li­suus painaa suomalaisen äänestäjän valin­noissa. Sa­manaikaisesti se on kuitenkin vain osa laajaa kir­joa perusteita, joita äänestäjä puntaroi valintoja tehdessään.

Aiheeseen liittyviä julkaisuja

Mattila, M., Isotalo, V., Järvi, T. & von Schoultz, Å. (2020). Kampanjointi. Teoksessa Kestilä-Kekkonen, E. &
von Schoultz, Å. (toim.), Ehdokkaat vaalikentillä: Eduskuntavaalit 2019. Helsinki: Oikeusministeriö, s. 60-86 (Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita; nro 2020:16).

Isotalo, V., Järvi, T., von Schoultz, Å. & Söderlund, P. (2019). The Finnish Voter: 2003-2019. Helsinki: Oikeusministeriö.

[Kirjoittaja: Theodora Helimäki, Kuviot: Julius Lehtinen, Toimittaja: Hanna Wass & Daniel Kawecki, Ruotsinkielinen käännös: Daniel Kawecki]

Lisää samasta aiheesta