Äänestysaktiivisuus

Äänestysprosentit eduskuntavaaleissa 1945–

Kuviossa on kuvattu Suomen eduskuntavaalien äänestysprosentteja sotien jälkeiseltä ajalta. Kotimaassa asuvien äänestysprosentti on laskenut erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla 70 prosentin tuntumaan. Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien äänioikeutettujen äänestysprosentti jäi alle 70 prosenttiin mutta nousi vuoden 2011 vaaleissa hieman sen yli.

Kaikkien äänioikeutettujen äänestysprosentissa ovat mukana ulkosuomalaiset, jotka pääsivät äänestämään eduskuntavaaleissa ensi kertaa vuonna 1975. Muutos selittää vaalien kokonaisäänestysprosentin voimakkaan laskun vuosien 1972 vaaleista vuoden 1975 vaaleihin, sillä ulkosuomalaiset ovat alusta pitäen käyttäneet äänioikeuttaan laiskasti.

Eduskuntavaalien 1945-2015 äänioikeutetut ja äänestysprosentit

Kuvio: Eduskuntavaalien 1945-2015 äänioikeutetut ja äänestysprosentit
Lähteet: Tilastokeskuksen ja oikeusministeriön eduskuntavaalitilastot.

Äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa sukupuolen, iän ja koulutusasteen mukaan

Sähköinen äänioikeusrekisteri tarjosi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tiedot äänestämässä käynnistä tai äänestämättä jättämisestä yli miljoonan Suomessa asuvan Suomen kansalaisen osalta. Ryhmä edustaa varsin hyvin kaikkia kotimaan äänioikeutettuja koko maan äänestysaktiivisuuden arvioinnin kannalta. Tilastokeskus yhdisti kansallista vaalitutkimusta varten aineistoon äänioikeutettujen taustatietoja, ja luovutti aineiston tutkijaryhmälle sellaisessa muodossa, josta ei voi tunnistaa yksittäisiä henkilöitä.

Äänestysaktiivisuus vaihtelee Suomessa merkittävästi sekä äänioikeutettujen koulutusasteen että heidän ikänsä mukaan. Vaaliuurnilla käyvät todennäköisimmin korkeimmin koulutetut keski-ikäiset. Heidän joukossaan äänestysprosentit ylittivät 90 prosenttia. Ero matalimmin koulutettuihin, useimmiten jo kodeistaan pois muuttaneisiin nuoriin aikuisiin (25–34 -vuotiaat) on erittäin suuri. Heidän keskuudessaan äänioikeuttaan käytti vuoden 2015 vaaleissa vain vajaa kolmannes.

Äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan
(Suomessa asuvat Suomen kansalaiset) (%).
18–24
(n=102 060)		 25–34
(n=150 453)		 35–54
(n=308 584)		 55–69
(n=269 053)		 70–
(n=189 712)		 yhteensä
(n=1 019 862)
M N Y M N Y M N Y M N Y M N Y M N Y
Perusaste 38 44 41 31 30 31 47 44 46 69 70 70 71 61 65 58 58 58
Keskiaste 47 53 50 52 53 52 65 64 65 77 78 78 81 76 78 64 66 65
Alin korkea-aste 35 32 34 52 44 48 81 79 80 88 88 88 87 86 86 84 83 84
Korkeakoulututkinto 71 73 73 78 79 79 86 85 85 92 92 92 91 88 89 86 85 85
Yhteensä 44 51 47 56 61 58 69 72 71 78 80 80 77 69 72 68 70 69

Lähde: Wass, Hanna ja Borg, Sami (2016): ”Yhdenvertaisuus äänestyskopissa: äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa”. Teoksessa Grönlund, Kimmo ja Wass, Hanna (toim.) Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. OMSO 28/2016. Helsinki: oikeusministeriö.

Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950–

Naisten aktivoituminen on havaittavissa myös kunnallisvaalien äänestysaktiivisuudessa. 1960-luvulle asti miesten äänestysaktiivisuus oli kunnallisvaaleissa seitsemästä kahdeksaan prosenttiyksikköä suurempi kuin naisten, mutta vuoden 1964 vaaleissa ero kaventui kolmeen prosenttiyksikköön.

1970-luvulla erot olivat jo varsin marginaaliset, pari prosenttiyksikön kymmenystä, kunnes vuoden 1984 kunnallisvaaleissa naisten äänestysaktiivisuus ylitti miesten aktiivisuuden. Tämä ero on sittemmin kasvanut. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ero oli jo nelisen prosenttiyksikköä.

Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950- (%)

Kuvio: Lähde: Suomen Demokratiaindikaattorit (2006) s. 268, kuvio 13.2; Tilastokeskuksen vaalitilastot.