Äänestysaktiivisuus
Poliittiset asenteet | Ehdokkaat, luottamushenkilöt ja tasa-arvo | Suora osallistuminen | Järjestöosallistuminen | Media ja demokratia
Äänestysprosentit eduskuntavaaleissa 1945–
Kuviossa on kuvattu Suomen eduskuntavaalien äänestysprosentteja sotien jälkeiseltä ajalta. Kotimaassa asuvien äänestysprosentti on laskenut erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla 70 prosentin tuntumaan. Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien äänioikeutettujen äänestysprosentti jäi alle 70 prosenttiin mutta nousi vuoden 2011 vaaleissa hieman sen yli.
Kaikkien äänioikeutettujen äänestysprosentissa ovat mukana ulkosuomalaiset, jotka pääsivät äänestämään eduskuntavaaleissa ensi kertaa vuonna 1975. Muutos selittää vaalien kokonaisäänestysprosentin voimakkaan laskun vuosien 1972 vaaleista vuoden 1975 vaaleihin, sillä ulkosuomalaiset ovat alusta pitäen käyttäneet äänioikeuttaan laiskasti.

Kuvio: Eduskuntavaalien 1945-2015 äänioikeutetut ja äänestysprosentit
Lähteet: Tilastokeskuksen ja oikeusministeriön eduskuntavaalitilastot.
Äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa sukupuolen, iän ja koulutusasteen mukaan
Sähköinen äänioikeusrekisteri tarjosi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tiedot äänestämässä käynnistä tai äänestämättä jättämisestä yli miljoonan Suomessa asuvan Suomen kansalaisen osalta. Ryhmä edustaa varsin hyvin kaikkia kotimaan äänioikeutettuja koko maan äänestysaktiivisuuden arvioinnin kannalta. Tilastokeskus yhdisti kansallista vaalitutkimusta varten aineistoon äänioikeutettujen taustatietoja, ja luovutti aineiston tutkijaryhmälle sellaisessa muodossa, josta ei voi tunnistaa yksittäisiä henkilöitä.
Äänestysaktiivisuus vaihtelee Suomessa merkittävästi sekä äänioikeutettujen koulutusasteen että heidän ikänsä mukaan. Vaaliuurnilla käyvät todennäköisimmin korkeimmin koulutetut keski-ikäiset. Heidän joukossaan äänestysprosentit ylittivät 90 prosenttia. Ero matalimmin koulutettuihin, useimmiten jo kodeistaan pois muuttaneisiin nuoriin aikuisiin (25–34 -vuotiaat) on erittäin suuri. Heidän keskuudessaan äänioikeuttaan käytti vuoden 2015 vaaleissa vain vajaa kolmannes.
18–24 (n=102 060) |
25–34 (n=150 453) |
35–54 (n=308 584) |
55–69 (n=269 053) |
70– (n=189 712) |
yhteensä (n=1 019 862) |
|||||||||||||
M | N | Y | M | N | Y | M | N | Y | M | N | Y | M | N | Y | M | N | Y | |
Perusaste | 38 | 44 | 41 | 31 | 30 | 31 | 47 | 44 | 46 | 69 | 70 | 70 | 71 | 61 | 65 | 58 | 58 | 58 |
Keskiaste | 47 | 53 | 50 | 52 | 53 | 52 | 65 | 64 | 65 | 77 | 78 | 78 | 81 | 76 | 78 | 64 | 66 | 65 |
Alin korkea-aste | 35 | 32 | 34 | 52 | 44 | 48 | 81 | 79 | 80 | 88 | 88 | 88 | 87 | 86 | 86 | 84 | 83 | 84 |
Korkeakoulututkinto | 71 | 73 | 73 | 78 | 79 | 79 | 86 | 85 | 85 | 92 | 92 | 92 | 91 | 88 | 89 | 86 | 85 | 85 |
Yhteensä | 44 | 51 | 47 | 56 | 61 | 58 | 69 | 72 | 71 | 78 | 80 | 80 | 77 | 69 | 72 | 68 | 70 | 69 |
Lähde: Wass, Hanna ja Borg, Sami (2016): ”Yhdenvertaisuus äänestyskopissa: äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa”. Teoksessa Grönlund, Kimmo ja Wass, Hanna (toim.) Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. OMSO 28/2016. Helsinki: oikeusministeriö.
Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950–
Naisten aktivoituminen on havaittavissa myös kunnallisvaalien äänestysaktiivisuudessa. 1960-luvulle asti miesten äänestysaktiivisuus oli kunnallisvaaleissa seitsemästä kahdeksaan prosenttiyksikköä suurempi kuin naisten, mutta vuoden 1964 vaaleissa ero kaventui kolmeen prosenttiyksikköön.
1970-luvulla erot olivat jo varsin marginaaliset, pari prosenttiyksikön kymmenystä, kunnes vuoden 1984 kunnallisvaaleissa naisten äänestysaktiivisuus ylitti miesten aktiivisuuden. Tämä ero on sittemmin kasvanut. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ero oli jo nelisen prosenttiyksikköä.

Kuvio: Lähde: Suomen Demokratiaindikaattorit (2006) s. 268, kuvio 13.2; Tilastokeskuksen vaalitilastot.