Naisten ja miesten osuus eduskuntavaaliehdokkaista

Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista on koko Suomen historian ajan ollut pienempi kuin miesten. Sotien jälkeen naisia oli ehdokkaina noin kymmenesosa kaikista ehdokkaista.

Naisten osuus ehdokkaista kasvoi vuosina 1948–1970 asteittain pysyen silti alle viidenneksessä, kunnes vuoden 1972 vaaleissa naisehdokkaiden osuus nousi yli 20 prosentin.

Naisehdokkaiden osuus nousi säännönmukaisesti aina vuoden 1966 vaaleista vuoden 1991 vaaleihin asti, jolloin naisehdokkaiden osuus kohosi yli 40 prosentin. Vuoden 1991 vaalien jälkeen naisten osuus ehdokkaista on kuitenkin jäänyt poikkeuksetta alle 40 prosentin. Asiassa on kuitenkin merkittäviä eroja puolueiden välillä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin osallistuneilla eduskuntapuolueilla ehdokaskunta oli miesvaltaisin perussuomalaisilla (64,7 %) ja ainoana naisvaltainen vihreillä (56,3 %).

Naisten ja miesten osuus ehdokkaista eduskuntavaaleissa 1948-2015 (%).

Lähteet: Tilastokeskuksen ja oikeusministeriön vaalitilastot.

Ehdokkaat kunnallisvaaleissa 1953– sukupuolen mukaan

Naisten osuus kuntavaaliehdokkaista kasvoi yhtäjaksoisesti 1950-luvulta alkaen vuoden 2008 vaaleihin saakka. Kun vuonna 1950 ehdokkaista vain joka kymmenes oli nainen, vuonna 2008 naisehdokkaita oli hieman yli 40 prosenttia. Naisten osuus kunnallisvaaliehdokkaista on nelinkertaistunut mittausajanjaksolla. Vuoden 2012 vaaleissa osuus notkahti takaisin alle 40 prosentin.

Ehdokkaat kunnallisvaaleissa 1953–2012 sukupuolen mukaan(%).

Lähde: Tilastokeskuksen ja oikeusministeriön vaalitilastot.

Naisehdokkaiden määrä presidentinvaaleissa 1962-

Naisia on ollut ehdokkaana vain viisiissä presidentin vaaleissa. Vuonna 1982 ensimmäisenä naisehdokkaana oli Liberaalisen Kansanpuolueen ehdokas Helvi Sipilä.

Vuonna 1994 yhdentoista ehdokkaan joukossa oli kaksi naista, henkilöryhmän ehdokkaana Eeva Kuuskoski ja ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaana Elisabeth Rehn, joka jatkoi presidentiksi sittemmin valitun Martti Ahtisaaren kanssa toiselle kierrokselle.

Vuoden 2000 vaalissa naisia oli ehdokkaana jo neljä, SDP:n Tarja Halonen, kokoomuksen Riitta Uosukainen, RKP:n Elisabeth Rehn ja vihreiden Heidi Hautala. Toiselle kierrokselle jatkoivat keskustan Esko Aho ja SDP:n Tarja Halonen, joka tuli valituksi.

Vuonna 2006 käydyissä vaaleissa oli ehdokkaana kaksi naista, tasavallan presidentti Tarja Halonen ja vihreiden Heidi Hautala. Vuoden 2012 vaaleissa naisehdokkaat ovat RKP:n Eva Biaudet ja KD:n Sari Essayah.

Naisehdokkaiden määrä presidentinvaaleissa 1982-2012(%).

Lähteet: Tilastokeskuksen vaalitilastot.

Suomalaisnaiset ehdokkaina Euroopan parlamentin vaaleissa 1996–

Naisten osuus ehdokkaista on ollut Suomessa suurempi Euroopan parlamentin vaaleissa kuin eduskuntavaaleissa, kunnallisvaaleissa ja presidentinvaaleissa. Vuoden 2004 EP-vaaleissa joka toinen ehdokas oli nainen. Aktiivisen ehdolle asettumisen myötä myös kaikkien naisehdokkaiden yhteenlaskettu osuus kaikista äänistä on ollut muita vaaleja suurempaa. Vuoden 1999 ja erityisesti vuoden 2009 EP-vaaleissa myös naisten osuus valituista on ollut muita vaalityyppejä korkeampi. Vuonna 2009 valituksi tulleesta 13 mepistä yhdeksän oli naisia, ja vuoden 2014 vaaleissa valituista oli naisia seitsemän.

Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista Euroopan parlamentin vaaleissa 1996- (%).
Vuosi Osuus ehdokkaista Osuus äänistä Osuus valituista
2014 40,2 44,8 53,8
2009 42,3 46,5 69,2
2004 50,0 43,9 35,7
1999 43,6 46,6 44,9
1996 39,2 39,3 38,3

Suomalaisnaiset ehdokkaina Euroopan parlamentin vaaleissa 1996–2014(%).

Lähteet: Suomen demokratiaindikaattorit (2006) s. 299. Myös vuoden 2009 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vaalitilastoihin.

Naiset eduskuntaryhmien puheenjohtajina 1998–

Ensimmäinen nainen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1945. Hän oli SKDL:n Hertta Kuusinen. 1950–1970-luvuilla kullakin muutama nainen toimi eduskuntaryhmän puheenjohtajana, mutta vasta 1980-luvulla nainen valittiin useamman eduskuntaryhmän johtoon.

Pienet ja keskisuuret puolueet ovat valinneet naisen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi suuria puolueita ennakkoluulottomammin. Keskustalla naista ei tehtävään ole valittu kertaakaan, ja kokoomuksellakin nainen on ollut eduskuntaryhmän puheenjohtajana vain kerran, 1980-luvulla. Naisia on suurissakin puolueissa kuitenkin ollut eduskuntaryhmän varapuheenjohtajina. Vuonna 2016 40 % eduskuntaryhmien puheenjohtajista tai varapuheenjohtajista oli naisia.

Naiset eduskuntaryhmien puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina (lkm.) 1998–
Vuosi YHT KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD
2016 10 1 1 2 1 2* 1* 1 1
2011 13 1 2 1* 2 2 2* 2* 1
2005 11 1 2 1 2* 1 2* 2*
2003 12 1 2 1 2* 2* 2* 2*
2001 10 1 1 1 3* 2* 1* 1
1998 11 1 1 2 2 1 1* 1

Lähde: Suomen demokratiaindikaattorit (2006) s. 302, taulukko 13.29. Kuvion lähdeaineisto vuoteen 2005 saakka: Tilastokeskus. Vuosien 2005–2016 osalta eduskunnan verkkosivut.

Naisten osuus eduskunnan valiokunnissa 1998–

Naiset ovat tyypillisesti olleet jäseninä etenkin ympäristö-, sosiaali- ja terveys- sekä sivistysvaliokunnissa. 2010-luvulla monien valiokuntien sukupuolikoostumus on muuttunut verrattuna aiempaan.

Naisten osuus eduskunnan valiokunnissa 1998– (%)
1998 2000 2003 2005 2009 2015
Ympäristövaliokunta 65 59 53 47 47 59
Sosiaali- ja terveysvaliokunta 59 65 59 53 65 48
Sivistysvaliokunta 47 53 53 65 59 71
Talousvaliokunta 41 24 24 18 35 18
Työ- ja tasa-arvovaliokunta 41 41 59 59 59 41
Suuri valiokunta 40 41 36 36 28 60
Perustuslakivaliokunta 29 24 35 35 47 35
Puolustusvaliokunta 29 12 18 12 24 35
Tulevaisuusvaliokunta 29 35 29 35 29 24
Ulkoasiainvaliokunta 29 41 35 47 29 41
Valtiovarainvaliokunta 24 38 29 29 33 29
Liikenne- ja viestintä 24 18 24 24 18 47
Hallintovaliokunta 18 24 35 35 29 24
Lakivaliokunta 18 29 35 47 35 59
Maa- ja metsätalousvaliokunta 18 12 18 18 18 24
Tarkastusvaliokunta 18 36
Kaikki valiokunnat 34 35 36 37 36 41

Lähteet: Suomen demokratiaindikaattorit (2006), s. 302 ja Sukupuolten tasa-arvo 2010. Naiset ja miehet Suomessa 2009. Helsinki: Tilastokeskus, s. 100. Perälä, Annu (2015): ”Valiokunnat ja sukupuoli”, Eduskuntatutkimuksen keskuksen blogi. Luettu 9.11.2016.

Ehdokkaat kunnallisvaaleissa 1953–2012 sukupuolen mukaan(%).