Eduskuntavaalien seuraaminen mediassa ja somessa

Seuraaminen TV:stä, sanomalehdistä ja radiosta

Vuoden 2015 eduskuntavaaleja seurattiin perinteisistä medioista eniten TV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmista. Niitä oli seurannut ennen vaaleja hyvin tai melko paljon yli puolet valitsijoista. Seuraavaksi suosituimpia tietolähteitä olivat sanomalehdet ja TV:n vaalikeskustelut. Radio-ohjelmista vaaleja seurasi vähintään melko paljon noin joka kuudes valitsija.

Eduskuntavaalien seuraaaminen televisiosta, sanomalehdistä ja radiosta (hyvin tai melko paljon %)
Seuraaminen internetissä ja sosiaalisessa mediassa

Vuoden 2015 eduskuntavaaleja seurattiin internetistä enemmän kuin radiosta mutta vähemmän kuin TV:stä ja sanomalehdistä. Lähes joka kolmas valitsija seurasi eduskuntavaaleja netistä vähintään melko paljon. Kaikista valitsijoista joka neljäs oli käyttänyt vaalikoneita hyvin tai melko paljon, ja sosiaalisessa mediassa vaaleja oli seurannut näin aktiivisesti 15 prosenttia valitsijoista.

Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimukseen sisältyvät taulukot 3.2 ja 3.3 (s. 69–72) kertovat yksityiskohtaisemmin, miten verkon käyttö vaalien seuraamiseen vaihteli sosiodemografisissa taustaryhmissä. Varsinkin sosiaalisen median käyttö vaihteli voimakkaasti iän mukaan; alle 35-vuotiaat äänioikeutetut käyttivät sitä eniten.

Eduskuntavaalien seuraaaminen internetissä ja sosialisessa mediassa (hyvin tai melko paljon %)

Lähteet: Grönlund, Kimmo (2016): ”Eduskuntavaalit 2015”. Teoksessa Grönlund, Kimmo ja Wass, Hanna (toim.): Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. OMSO 28/2016. Helsinki: oikeusministeriö.

Vaalikoneiden seuraaminen ja vaikutus eduskuntavaaleissa

Internetin ehdokasvaalikoneiden käyttö vaalien seuraamisen välineenä on lisääntynyt tasaisesti kuluvalla vuosituhannella. Koko valitsijakunnassa vain joka toinen ei käyttänyt niitä lainkaan vuoden 2015 vaaleissa ja alle 30-vuotiaiden joukossa osuus oli 30 prosenttia. Alle 30-vuotiaista peräti 42 prosenttia sanoi seuranneensa vuoden 2015 eduskuntavaaleja vaalikoneiden avulla joko paljon tai melko paljon.

Alemman kuvion perusteella on ilmeistä, että vaalikoneilla on nykyisin jo suuri merkitys nuorimipien valitsijoiden äänestyspäätöksille. Lähes joka neljäs alle 25-vuotias äänestäjä sanoi ehdokkaan vaalikonevastausten olleen ratkaiseva syy ehdokasvalintaan vuoden 2015 vaaleissa.

Vaalikoneiden seuraaminen eduskuntavaaleissa 2003-2015: kaikki valitsijat (%).
Missä määrin ehdokkaan vastaukset internetin vaalikoneissa vaikuttivat siihen, ketä ehdokasta äänesti: arviot ikäryhmittäin (%).

Lähteet: Borg, Sami (2015): ”Tulos, kannatusmuutokset ja äänestyspäätösten taustoja”. Teoksessa Borg, Sami ja Kestilä-Kekkonen, Elina ja Westinen, Jussi (2015): Demokratiaindikaattorit 2015. OMSO 56/2015. Helsinki: oikeusministeriö.