Kansalaisten kiinnostus politiikkaa kohtaan 1966-

Julkisuudessa usein esitetystä käsityksestä poiketen suomalaisten subjektiivinen kiinnostus politiikkaa kohtaan ei ole vähentynyt poliittisesti hyvin aktiiviseen 1960-lukuun ja 1970-lukuun verrattuna. Kiinnostus on noussut 2000-luvulla1990-luvun alamäen jälkeen.

Vuoden 2011 eduskuntavaalit lisäsivät olennaisesti kansalaisten kiinnostusta politiikkaan. Hyvin ja melko kiinnostuneiden osuudet nousivat uusille kymmenlukemille samalla kun vähän tai ei lainkaan kiinnostuneiden osuudet putosivat seuranta-ajan pienimmiksi. Vuoden 2015 vaaleissa kiinnostus heikkeni jonkin verran pysyen silti yhä melko korkeana.

Kansalaisten kiinnostus politiikkaa kohtaan 1966-2015 (%).

Lähteet: Tulokset on koottu seuraavista aineistoista ja julkaisuista: Pesonen, Pertti ym. (1993). Vaalikansan äänivalta. Tutkimus eduskuntavaaleista ja valitsijakunnasta Suomen poliittisessa järjestelmässä. WSOY: Porvoo Helsinki Juva. s. 170. FSD1004 Puolueiden ajankohtaistutkimus 1977. FSD1013 Puolueiden ajankohtaistutkimus 1986. FSD0153 World Values Survey 1995-1997: Suomen aineisto. FSD1260 Eduskuntavaalitutkimus 2003. FSD2269 Eduskuntavaalitutkimus 2007. FSD2653 Eduskuntavaalitutkimus 2011. FSD3067 Eduskuntavaalitutkimus 2015.

Demokratian arvostus Suomessa 1996–

Yli 90 prosenttia Suomen aikuisväestöstä pitää demokratiaa muita hallitsemistapoja parempana. Asian vahva kannatus lisääntyi erityisesti vaalikaudella 2003-2007 ja nousi hieman vielä vaalien 2011 läheisyydessä. Korkeintaan kymmenkunta prosenttia vastaajista on ollut kyselyissä asiasta eri mieltä.

Antidemokraattisten hallitsemistapojen kannatus suomalaisten keskuudessa on siis vähäistä. Vain vähän koulutusta saaneet, ne joilla on heikot tiedot politiikasta ja ne, joiden luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikko, arvostavat demokratiaa vähemmän kuin muut väestöryhmät.

Demokratian arvostus Suomessa 1996–2015

Lähteet: FSD0152 World Values Surveys; European Values Surveys 1981-1984, 1990-1993 ja 1995-1997 (1996). FSD0157 World Values Surveys ja European Values Surveys 1999-2001 (2000). FSD1260 Eduskuntavaalitutkimus 2003. FSD2269 Eduskuntavaalitutkimus 2007. FSD2653 Eduskuntavaalitutkimus 2011. FSD3067 Eduskuntavaalitutkimus 2015.

Käsitykset demokratian toimivuudesta

EVAn tutkimussarjassa on seurattu suomalaisten käsityksiä demokratian toimivuudesta 1980-luvulta lähtien. Tulokset ovat kertoneet sitkeähenkisestä skeptisyydestä. Enemmistö on kaikissa vaiheissa torjunut väitteen ”demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa”. Argumentin allekirjoittavia on ollut enimmillään neljännes.

Kriittisyys kohosi 1990-luvun alun lamavuosina ja pysyi tiukkana vuosituhannen vaihteeseen saakka. Vuosien 2002 ja 2004 tutkimukset kertoivat epäluulon vähittäisestä lientymisestä. Kolmessa viime mittauksessa kannanotot ovat stabiloituneet verraten laajaa varauksellisuutta osoittaviksi. Vaalienalustunnelmissa 2011 saatu tulos ei poikkea merkittävästi edellisiä eduskuntavaaleja edeltäneestä tuloksesta.

Tyytymättömyys ei tosin ole koko totuus suomalaisten tunnoista. EVAn aineistot osoittavat myös, että kun demokratiamme toimivuutta punnitaan vertailevasti kansainvälisessä katsannossa, sitä pidetään kelvollisena ja likimain malliksi kelpaavana.

Suomalaisten käsitykset demokratian toimivuudesta 1988-2016

Lähteet: Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) kansalliset asennetutkimusaineistot FSD1081, FSD1082, FSD1083, FSD1084, FSD1085, FSD1086, FSD1087, FSD1262, FSD2078, FSD2292, FSD2430, FSD2628. EVAn arvo- ja asennetutkimus 2016 ja EVAn arvopankki (www.eva.fi/arvopankki).

Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin

Tarkastelluista instituutioista suomalaiset luottavat eniten poliisiin, koulutusjärjestelmään, puolustusvoimiin ja oikeusjärjestelmään. Luottamus puoluepoliittisiin insituutioihin on vähäistä. Eduskuntaan luottavia on vain puolet verrattuna luotettavimmiksi koettuihin tahoihin. Hyvin harvat luottavat puolueisiin, ainakaan monikossa.

Tietojen pohjana oleva European Values Study kerätään Suomessa seuraavan kerran vuonna 2017, jonka jälkeen indikaattorin tiedot päivittyvät.

Suomalaisten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin vuosina
2000, 2005 ja 2009.

Lähdeaineistot: World Values Surveys ja European Values Surveys 1981-2005 ja EVS 2009 Suomen aineisto FSD2459.

”Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita”, 1984–

Kun puolueiden arvioinnissa siirrytään yleiseltä tasolta yksilötasolle omakohtaisen puoluesuhteen punnintaan, tulokset muuttuvat astetta valoisammiksi. Tämä käy ilmi reagoinneista EVA-tutkimusten pitkäaikaiseen seurantamittariin ”mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita”. Uusimmissa tuloksissa väittämään yhtyviä ja sen torjuvia on käytännössä yhtä paljon.

Tulosten trenditarkastelu tuo esille selkeän kehityskaaren. Seurannan ensi vaiheessa kriittisyys kasvoi saavuttaen lakipisteensä lama-aikaan ja sitä välittömästi seuranneina vuosina. 2000-luvun ensi vuosikymmenellä puoluepoliittinen kodittomuus väheni vähin erin mittauksesta toiseen. Vuodesta 2009 alkaen mittauksissa väitteen kiistäviä – eli puolueista oman edunvalvojan löytäviä – on ollut enemmän kuin siihen yhtyviä. Erot ovat silti pieniä ja kokonaistulos vastaa valitsijoiden kokemasta puolueläheisyydestä mitattuja tuloksia.


Lähteet: Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) kansalliset asennetutkimusaineistot. FSD1079, FSD1080, FSD1081, FSD1082, FSD1083, FSD1084, FSD1085, FSD1086, FSD1087, FSD1262, FSD2078, FSD2292, FSD2430, FSD2628. EVAn arvo- ja asennetutkimus 2016 ja EVAn arvopankki (www.eva.fi/arvopankki).

”Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista”, 1984–

EVAn asennetutkimukset ovat koko historiansa ajan kertoneet suomalaisten mittavasta, kaikkiin yhteiskuntaryhmiin ulottuvasta poliittisesta vieraantumisesta. Vaikka tämä on koskenut eriasteisesti poliittisen päätöksentekojärjestelmän kaikkia osia ja tasoja, epäluottamusta on tunnettu etenkin puolueita kohtaan.

Puolueiden ja kansan välistä kuilua – sen koettua leveyttä ja syvyyttä – kuvastaa aikasarja väittämästä ”puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista”. Näkemykseen on yhtynyt seuranta-aikana keskimäärin neljä viidestä. Riittävän responsiivisiksi puolueet on kokenut keskimäärin vain noin joka kymmenes.

Kuten demokratian toimivuutta arvioitaessa, myös tässä kärjekkäimmät tunnot paikantuvat 1990-luvun lamavuosiin. Kannanottojen pitkähkö seestymisvaihe (1998–2009) katkesi vuoden 2011 mittauksessa, jolloin asenteissa todettiin jälleen kriittisyyden kasvua. Tämän jälkeen asennoituminen ei ole olennaisesti muuttunut. Kokonaisuutena aikasarjaa leimaa pitkälle menevä pysyvyys. Uusin tulos on asiallisesti sama kuin seurannan lähtöpisteessä vuonna 1984.


Lähteet: Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) kansalliset asennetutkimusaineistot. FSD1079, FSD1080, FSD1081, FSD1082, FSD1083, FSD1084, FSD1085, FSD1086, FSD1087, FSD1262, FSD2078, FSD2292, FSD2430, FSD2628. EVAn arvo- ja asennetutkimus 2016 ja EVAn arvopankki (www.eva.fi/arvopankki).

”Nyky-Suomessa kansalaisten mielipiteet välittyvät päätöksentekijöille paljon paremmin kansalaisliikkeiden kautta kuin puolueiden kautta”

Puolueiden ohella kansalaisilla on luonnollisesti käytettävissään myös muita vaikutuskanavia ja -tapoja. Puolueiden ohitustekniikoita on lähinnä kahta päälajia. Joko puolueiden ohi pyritään ajamaan uutta erillistä väylää pitkin (kansalaisliikkeet, yhden asian liikkeet) tai sitten kaikista välittävistä mekanismeista luovutaan kokonaan (suora kansanvalta, kansanäänestykset).

Kansalaisliikkeisiin ja niiden mahdollisuuksiin toimia demokratian edistäjinä on EVAn tutkimusten mukaan suhtauduttu yleisesti ottaen toiveikkaan suopeasti. Kannanottojen lähempi erittely on kuitenkin kertonut, että asennoituminen riippuu niin liikkeen ajamasta asiasta kuin sen ajamisen keinoistakin.

Väite ”nyky-Suomessa kansalaisten mielipiteet välittyvät päätöksentekijöille paljon paremmin kansalaisliikkeiden kautta kuin puolueiden kautta” on herättänyt seurannan kaikissa vaiheissa olennaisesti enemmän hyväksyntää kuin torjuntaa. Viimeisimmät luvut kuten koko seuranta-ajankin kehitys kertovat pikemminkin laskevasta kuin lisääntyvästä luottamuksesta. Kysymys ei sisältynyt EVAn vuoden 2011 tutkimukseen.

Trendin tulkinnassa tulee huomata kysymyksen kiikkulautaluonne. Muutos voi selittyä yhtä hyvin puolueiden kuvan kohentumisella kuin kansalaisliikkeiden kuvan himmentymiselläkin. Ensin mainitun efektin puolesta puhuu se, että aikasarja hahmottuu paljolti käänteiskuvaksi puolueisiin suhtautumisen kehityksestä. Kansalaisliikkeiden kautta vaikuttamiseen suhtauduttiin toiveikkaimmin samaan aikaan kun puoluekriittisyys oli kovimmillaan.


Lähteet: Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) kansalliset asennetutkimusaineistot. FSD1079, FSD1080, FSD1081, FSD1082, FSD1083, FSD1084, FSD1085, FSD1086, FSD1087, FSD1262, FSD2078, FSD2292, FSD2430, FSD2628.

Kansalaisten luottamus eduskuntaan

Kansalaisten luottamus eduskuntaan laski selvästi 1990-luvulle tultaessa. Luottamus nousi 2000-luvulla talouden hyvinä aikoina mutta laski 2000-luvun lopun taloustaantuman aikaan.

Tietojen pohjana oleva European Values Study kerätään Suomessa seuraavan kerran vuonna 2017, jonka jälkeen indikaattorin tiedot päivittyvät.

Kansalaisten luottamus eduskuntaan vuosien 1981-2009 (%), World Values Survey ja European Values Study
1981 1990 1996 2000 2005 2009
Luottaa
…hyvin paljona 8 4 3 5 5 4
…melko paljon 56 30 29 38 51 38
…ei kovin paljon 31 51 55 48 38 45
…ei lainkaan 4 15 13 9 6 13
YHT 100 100 100 100 100 100
(n) (1003) (570) (968) (1020) (1005) (1089)
a2005: erittäin paljon

Kansalaisten luottamus eduskuntaan vuosina 1981-2009 (%).

Lähteet: Kuvion lähdeaineistot: FSD0151 World Values Survey, 1981-1984 ja 1990-1993, FSD0154 World Values Survey 2000: Suomen aineisto, FSD2118 World Values Survey 2005: Suomen aineisto, FSD2459 European Values Study 2009: Suomen aineisto.