2026:1 Puolueiden äänestäjien ympäristö- ja ilmastoasenteet | Lataa PDF

Johdanto

Ihmisten toiminnan aiheuttama ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia kriisejä, joiden hidastaminen vaatii merkittäviä muutoksia ihmisten käyttäytymisessä ja poliittisessa päätöksenteossa. Aiempi tutkimus on tunnistanut useita yksilöiden ilmastonmuutos- ja ympäristöasenteisiin vaikuttavia tekijöitä, joita ovat esimerkiksi sukupuoli, koulutustaso, ikä ja poliittinen orientaatio. Etenkin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on havaittu puoluekannan vaikuttavan voimakkaasti yksilöiden ilmastonmuutosasenteisiin kuten ilmastonmuutoksesta koettuun huoleen (ks. esim. McCright ym., 2016). Samanlaisia, joskin heikompia tuloksia on saatu myös esimerkiksi Euroopassa (ks. esim. Lewis ym. 2018; McCright ym. 2015).

Ilmastonmuutoksen ja ympäristökysymysten nousu poliittiseen keskusteluun ja puolueiden agendoille liitetään usein sosiokulttuurisen (GAL-TAN [1]) ulottuvuuden syntyyn 1980-luvulta alkaen (Hooghe ym., 2002; Lichtin ym., 2023). Vihreät ja laitaoikeistopuolueet nähdään tämän ulottuvuuden vastakkaisina ääripäinä (Dassonneville ym., 2023). Myös pohjoismaisissa monipuoluejärjestelmissä vihreät puolueet painottavat ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen hillintää, kun taas laitaoikeisto usein vastustaa näitä toimia ja pitää ilmastokysymysten merkitystä vähäisenä (Lockwood, 2018). Suomessa vihreät ovat perinteisesti korostaneet ympäristöteemoja, mutta 2010–2020-luvuilla ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat sulautuneet osaksi kaikkien puolueiden ohjelmia, vaikka painotukset ja prioriteetit vaihtelevat.

Tässä vaalivälähdyksessä tarkastellaan eri puolueiden äänestäjien ilmasto- ja ympäristöasenteita käyttäen Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion keräämiä Eduskuntavaalitutkimusaineistoja vuosilta 2011–2023.

Kuvio 1 esittää kevään 2023 eduskuntavaalien puoluevalinnan mukaan sen osuuden äänestäjistä, jotka pitävät merkittävästi nykyistä enemmän ilmastonmuutoksen torjuntaan panostavaa Suomea erittäin hyvänä ehdotuksena. Väittämää on arvioitu asteikolla 0–10, jossa 0 tarkoittaa erittäin huonoa ja 10 erittäin hyvää ehdotusta. Vastausasteikko on tulosten tulkinnan yksinkertaistamiseksi luokiteltu uudelleen viisiluokkaiseksi yhdistämällä kategoriat 0–2, 3–4, 5, 6–7 ja 8–10.

Kuviosta nähdään, että nykyisten hallituspuolueiden (Kok., PS, RKP, KD) äänestäjät suhtautuvat väitteeseen huomattavasti kriittisemmin kuin nykyisten oppositiopuolueiden (SDP, Kesk., Vihr., Vas., Liik.) äänestäjät keskimäärin. Esimerkiksi perussuomalaisia kevään 2023 eduskuntavaaleissa äänestäneistä vain alle joka kymmenes (7 %) katsoo, että ilmastonmuutoksen torjuntaan panostaminen huomattavasti enemmän olisi erittäin hyvä ehdotus. Kokoomusta äänestäneissä vastaava osuus on noin joka neljäs (26 %) ja kristillisdemokraattien äänestäjissä noin joka viides (18 %). Hallituspuolueista myönteisimmin väitteeseen suhtautuvat RKP:n äänestäjät, joista 37 prosenttia katsoo, että ilmastonmuutoksen torjuntaan panostaminen huomattavasti nykyistä enemmän on hyvä ehdotus.

Vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät erottuvat huomattavasti muiden puolueiden äänestäjiä myönteisemmällä suhtautumisella väittämään. Vihreiden äänestäjistä yli kolme neljästä (77 %) ja vasemmistoliiton äänestäjistä lähes yhtä moni (71 %) pitää ehdotusta erittäin hyvänä. SDP:n äänestäjistä noin 40 prosenttia on väitteen kanssa samaa mieltä. Keskustan äänestäjistä vain alle viidesosa (17 %) pitää ehdotusta erittäin hyvänä.

Äänestäjien ympäristö- ja ilmastoasenteiden ajallinen muutos

Kuviossa 2 on esitetty puoluevalinnan mukaan se osuus äänestäjistä, joiden mukaan ympäristöystävällisempi Suomi, vaikka se tarkoittaisi alhaista talouskasvua tai ei kasvua ollenkaan, on erittäin hyvä idea. Kysymys on ollut Eduskuntavaalitutkimuksissa vuodesta 2011 lähtien, mikä mahdollistaa eri puolueiden äänestäjien näkemysten vaihtelun tarkastelun eduskuntavaalivuosien 2011 ja 2023 välillä.

Kuviosta 2 havaitaan, että suurin mielipide-ero väitteestä ”Ympäristöystävällisempi Suomi, vaikka se tarkoittaisi alhaista talouskasvua tai ei kasvua ollenkaan” on vihreiden sekä vasemmistoliiton ja perusuomalaisten äänestäjien välillä useimpina eduskuntavaalivuosina 2011–2023. Poikkeuksen tekee vuosi 2015, jolloin suurin ero on kokoomuksen ja vihreiden kannattajien välillä. Vihreitä äänestäneet pitävät selvästi muiden puolueiden kannattajia useammin ehdotusta erittäin hyvänä. Toiseksi eniten tätä väitettä kannattavia löytyy vasemmistoliiton äänestäjistä, joista vuonna 2023 puolet (53 %) pitävät väittämää erittäin hyvänä. Sen sijaan perussuomalaisia äänestäneistä vain seitsemän prosenttia (7%) pitää ehdotusta erittäin hyvänä vuonna 2023. Huomattavaa on myös, että vuonna 2023 kokoomuksen äänestäjistä väittämää erittäin hyvänä pitävien osuus on lähes yhtä pieni (8 %) kuin perussuomalaisten äänestäjissä.

Tarkastellaan seuraavaksi puolueiden äänestäjien ympäristöasenteiden ajallista muutosta.  Valitulla tarkastelujaksolla ympäristöystävällisyyden painotus on ollut korkeimmillaan vuonna 2019 kokoomuksen, vasemmistoliiton, RKP:n, vihreiden ja kristillisdemokraattien äänestäjien joukossa. Tässä tuloksessa heijastuu mahdollisesti hallitustenvälisen kansainvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n puoli vuotta ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja julkaisema ilmastoraportti, joka nosti ilmasto- ja ympäristökysymykset voimakkaasti poliittiseen keskusteluun (Tiihonen & Vadén, 2019). Sen sijaanSDP:n, perussuomalaisten ja keskustan äänestäjien keskuudessa samanmielisyys väittämän kanssa on ollut suurinta jo vuoden 2015 eduskuntavaalien aikaan.

Vuoden 2019 jälkeen ehdotusta erittäin hyvänä pitävien osuus on vähentynyt kaikkien puolueiden äänestäjien keskuudessa lukuun ottamatta vihreitä. Suurin ajallinen muutos on havaittavissa kokoomuksen äänestäjissä: vuonna 2019 kokoomusta äänestäneistä 27 prosenttia piti väittämää erittäin hyvänä ehdotuksena, mutta vuonna 2023 vastaava osuus oli enää 8 prosenttia. Myös kristillisdemokraattien äänestäjäkunnassa ehdotusta erittäin hyvänä pitävien osuus on laskenut yli 10 prosenttiyksikköä. RKP:tä äänestäneiden joukossa osuus on pudonnut niin ikään lähes 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2019 vuoteen 2023.  Vähiten muutosta on tapahtunut vasemmistoliiton ja SDP:n äänestäjäkunnissa.

Lopuksi

Tulokset viittaavat siihen, että ilmasto- ja ympäristöasenteet vaihtelevat merkittävästi suomalaisessa äänestäjäkunnassa puoluekannan mukaan. Myös Suomen puoluekentällä on havaittavissa ympäristö- ja ilmastokysymyksissä ns. sosiokultturinen (GAL-TAN) jakolinja, jonka toiseen päähän sijoittuvat vasemmistoliitto sekä vihreät ja toiseen päähän perussuomalaiset.

Toinen mielenkiintoinen havainto on, että vuodesta 2019 lähtien ympäristöystävällisemmän Suomen priorisoiminen yli talouskasvun on laskenut kaikkien puolueiden kannattajissa.Tämä liittyy mahdollisesti vuoden 2019 jälkeen tapahtuneisiin turvallisuusympäristöä horjuttaneisiin muutoksiin, kuten Covid-19-pandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. On mahdollista, että ilmastonmuutos poliittisena asiakysymyksenä on jäänyt näiden muutosten varjoon. Havainto viittaa myös siihen, että julkisuus ja ajankohtaisuus pitävät ilmasto- ja ympäristökysymykset äänestäjien mielissä yli puoluerajojen.

Salla Vadén, Tamperen yliopisto (salla.vaden@tuni.fi)

Lähdeluettelo

Dassonneville, R., Hooghe, L., & Marks, G. (2023). Transformation of the political space: A citizens’ perspective. European Journal of Political Research, 63(1), 45–65.

Hooghe, L., Marks, G., & Wilson, C. J. (2002). Does Left/Right Structure Party Positions on European Integration? Comparative Political Studies, 35(8), 965–989.

Lewis, G. B., R. Palm & B. Feng (2018). Cross-national variation in determinants of climate change concern. Environmental Politics 28(5), 793–821.

Lichtin, F., van der Brug, W., & Rekker, R. (2023). Generational replacement and Green party support in Western Europe, Electoral Studies, 83.

Lockwood, M. (2018). Right-wing populism and the climate change agenda: exploring the linkages. Environmental Politics 27(4), 712–732.

McCright, A. M., R. E. Dunlap & S. T. Marquart-Pyatt (2015). Political ideology and views about climate change in the European Union. Environmental Politics 25(2), 338–358.

McCright, A. M., S. T. Marquart-Pyatt, R. L. Shwom, S. R. Brechin & S. Allen (2016). Ideology, capitalism, and climate: Explaining public views about climate change in the United States. Energy Research & Social Science 21, 180–189.

Tiihonen, A., & Vadén, S. (2019) Eduskuntavaalit 2019 – ilmastovaalit?. Politiikasta.fi. Saatavissa: https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2019-ilmastovaalit/.

[1] GAL-lyhenne tulee sanoista green (vihreä), alternative (vaihtoehtoinen) ja libertarian (libertaari), kun taas TAN sanoista traditional (perinteinen), authoritarian (autoritaarinen) ja national (kansallismielinen).