2023:6 Tyytyväisyys demokratiaan Suomessa 2003–2019 | Lataa PDF
Demokratia hallintomuotona on useimpien mittausten mukaan vähentynyt maailmassa viime vuosien aikana. Suomi kuuluu niihin maihin, jotka kaikissa mittauksissa lasketaan täysin demokraattisiksi. Kun demokratian kannatus voisi olla heikkenemässä jopa vakiintuneissa länsidemokratioissa, on erityisen tärkeää arvioida demokratian tilaa myös kansalaisasenteiden kautta. Tyytyväisyys oman maan demokratiaan on yksi useimmin kyselytutkimuksissa käytetyistä demokratian kannatuksen mittareista.
Tyytyväisyys demokratian toimintaan kuvastaa yksilön normatiivisia odotuksia oman maan demokratiasta suhteessa siihen, miten tämä katsoo demokratian todellisuudessa toimivan. Vaikka kysymys on esitetty riippumatta siitä, kuka sillä hetkellä on vallassa, on silti todennäköistä, että vastaukset osittain heijastavat myös tyytyväisyyttä vallanpitäjiin. Näin ollen kansalaisten tyytyväisyys demokratiaan on yhdis-telmä laajempaa järjestelmätason kannatusta ja alati vaihtuvien vallanpitäjien hyväksyntää. Sellaisenaan se toimii parhaiten eräänlaisena demokratian toimivuuden yleisenä lämpömittarina. Kuten kuvio 1 osoittaa, on tyytyväisyys demokratiaan pysynyt tasaisen korkeana koko 2000-luvun, vaikka äänestämättä jättäneet ovat selvästi äänestäneitä tyytymättömämpiä.
Vaikka Suomessa tyytyväisyys on kaiken kaikkiaan korkeaa, on puolueiden kannattajakunnissa selviä eroja (ks. kuvio 2). Tyytyväisyys demokratiaan on matalinta perussuomalaisia äänestäneissä. Ainoastaan keskimäärin 57 prosenttia sanovat olevansa melko tai erittäin tyytyväisiä. RKP:n, Kokoomuksen sekä Keskustan äänestäjistä keskimäärin yli 80 prosenttia on tyytyväisiä demokratian toimivuuteen Suomessa, mikä on huomattavan paljon.
Vaikuttaakin siltä, että erityisesti oikeistopuolueiden äänestäjät ovat tyytyväisiä demokratiaan. Koko väestön tasolla tyytyväisten osuus on lievästi noussut vuosien 2003 ja 2019 välillä, mikä kertoo demokratian voivan Suomessa melko hyvin ainakin kansalaisasenteiden osalta.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja
van der Meer, Tom (2017): Political Trust and the “Crisis of Democracy”. Oxford Research Encyclopedia on Political Behavior. DOI: 10.1093/acrefore/9780190228637.013.77.
Rapeli, Lauri & Vesa Koskimaa (2020): Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan. Teoksessa Borg, Sami, Kestilä-Kekkonen, Elina & Hanna Wass (toim.), Politiikan Ilmastonmuutos. Eduskuntavaalitutkimus 2019. Helsinki: Oikeusministeriö, 420-438. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-838-7
[Kirjoittaja: Lauri Rapeli, Kuviot: Julius Lehtinen, Ruotsinkielinen käännös: Eva Aspnäs, Toimittaja: Daniel Kawecki]
