2023:1 Deskriptiivinen edustuksellisuus ja ehdokasvalinta | Lataa PDF
Suosivatko äänestäjät itsensä kanssa samaa sukupuolta olevia ja saman ikäisiä ehdokkaita? Edustuksellisuus on ehdokasvalinnan yksi keskeinen peruste. Edustuksellisuuden voi jakaa substantiiviseen eli sisällölliseen (äänestetään sitä henkilöä, joka parhaiten edustaa itselle tärkeitä asiakysymyksiä) ja deskriptiiviseen eli ulkoiseen (äänestetään henkilöä, joka parhaiten muistuttaa itseään iän, sukupuolen, ammatin, koulutuksen tai etnisen taustan osalta) ulottuvuuteen. Nämä kaksi edustuksellisuuden muotoa eivät sulje toisiaan pois vaan ovat usein kytköksissä toisiinsa. Suomalaisessa vaalijärjestelmässä puolueet pyrkivät rekrytoimaan mahdollisimman monipuolisen joukon ehdokkaita, jotta äänestäjien olisi mahdollista löytää juuri itselleen sopiva vaihtoehto. Tämä tekee äänestäjien ehdokasvalinnan perusteista kiinnostavan tutkimuskohteen.
Suomessa niin miehillä kuin naisilla on ollut mahdollista äänestää itsensä kanssa samaa sukupuolta olevaa ehdokasta vuoden 1907 ensimmäisistä eduskuntavaaleista lähtien. Vaikka miesehdokkaita on saatettu perinteisesti pitää sukupuolistereotypioiden pohjalta naisia soveltuvimpina johtotehtäviin, sukupuolenmukainen äänestäminen on noussut naisilla aikaisempaa yleisemmäksi, ja miehillä vastaavasti harvinaisemmaksi. Vuoden 2019 vaaleissa lähes yhtä suuri osa naisista ja miehistä äänesti itsensä kanssa samaa sukupuolta olevaa ehdokasta. On myös huomattavaa, että tämä kehitys ei vaikuta olevan seurasta naisehdokkaiden määrästä, joka on pysynyt tasaisesti 40 prosentin tuntumassa.
Tarjonta ei näyttäisi olevan yhteydessä myöskään oman ikäisen ehdokkaan äänestämiseen. Ehdokastarjontaan suhteutettuna innokkaammin omaa ikäluokkaansa äänestävät nuoret äänestäjät. Myös 35–54-vuotiaat äänestävät usein saman ikäisiä, mutta tarjonnan ja kysynnän erotus on vain kahdeksan prosenttiyksikköä vuoden 2019 vaaleissa. Vastaava luku 18–34-vuotiaiden kohdalla on 21 prosenttiyksikköä. Yli 55-vuotiaat eivät niinkään suosi omaa ikäluokkaansa, vaikka vuoden 2019 vaaleissa 30 prosenttia ehdokkaista kuului tähän ikäryhmään. Ehdokkaan iän merkitys korostuu siten nuorilla vanhempia äänestäjiä vahvemmin.
Kuten tämä tarkastelu osoittaa, sukupuoleen ja ikään nivoutuva deskriptiivinen edustuksellisuus painaa suomalaisen äänestäjän valinnoissa. Samanaikaisesti se on kuitenkin vain osa laajaa kirjoa perusteita, joita äänestäjä puntaroi valintoja tehdessään.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja
Mattila, M., Isotalo, V., Järvi, T. & von Schoultz, Å. (2020). Kampanjointi. Teoksessa Kestilä-Kekkonen, E. &
von Schoultz, Å. (toim.), Ehdokkaat vaalikentillä: Eduskuntavaalit 2019. Helsinki: Oikeusministeriö, s. 60-86 (Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita; nro 2020:16).
Isotalo, V., Järvi, T., von Schoultz, Å. & Söderlund, P. (2019). The Finnish Voter: 2003-2019. Helsinki: Oikeusministeriö.
[Kirjoittaja: Theodora Helimäki, Kuviot: Julius Lehtinen, Toimittaja: Hanna Wass & Daniel Kawecki, Ruotsinkielinen käännös: Daniel Kawecki]
