2025:1 Äänestämättä jättämisen syyt vuoden 1991 ja 2023 eduskuntavaaleissa | Lataa PDF
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus luo perustan edustukselliselle demokratialle sekä yhdenvertaiselle kansalaisuudelle. Tästä huolimatta äänioikeutetuista kaikki eivät käy äänestämässä. Äänestysaktiivisuus valtakunnallisissa vaaleissa vaihtelee 2020-luvulla Suomessa reilusta 40 prosentista vajaaseen 80 prosenttiin riippuen siitä, ovatko kyseessä europarlamentti-, alue-, kunta-, eduskunta vai presidentinvaalit. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 71,9 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä, mikä tarkoittaa, että kaikkiaan yli miljoona (1 199 796) äänioikeutettua jätti äänestämättä.
Tässä vaalivälähdyksessä tarkastellaan äänestämättä jättämisen syitä ja vertaillaan niissä tapahtuneita muutoksia sukupuolen sekä iän mukaan eduskuntavaaleissa 1991 ja 2023. Äänestysosallistumisen klassikkoteorioiden mukaan yksilön resursseilla kuten sosioekonomisella asemalla, vanhemmilta saadulla osallistumismallilla, poliittisella kiinnittymisellä ja yksinkertaisesti äänestämisen helppoudella on suora vaikutus äänestysaktiivisuuteen (Tingsten 1937; Brady ym. 1995; Verba ym. 1995 ja Wass & Blais 2017). Tämä vaalivälähdys keskittyy kuitenkin äänestäjien sosiodemografisten, sosioekonomisten ja sosiaalipsykologisten tekijöiden sijaan tarkastelemaan äänestämättä jättämisen erilaisia yksilöllisiä perusteluita. Tarkastelussa sovelletaan valtio-opin dosentin ja vaalitutkija Sami Borgin vuonna 1996 ilmestyneen väitöstutkimuksen Velvollisuus vaikuttaa esittämää äänestämisen ja äänestämättä jättämisen perusteluiden ryhmittelyä.
Neljä äänestämättä jättämisen perustyyppiä
Borg (1996, 72–5) ryhmittelee väitöstutkimuksessaan äänestämättä jättämisen syyt neljään eri perustyyppiin, jotka perustuvat vuoden 1991 Eduskuntavaalitutkimusaineistolla tehtyyn faktorianalyysiin. Nämä neljä perustyyppiä ovat: 1) epäluottamus ja protesti, 2) kiinnostumattomuus, 3) valintaeste ja 4) muu este.
Epäluottamus ja protesti -kategoria koostuu epäluottamuksesta poliitikkoihin ja yleensä politiikkaa kohtaan sekä yleisestä protestihalukkuudesta. Kiinnostumattomuus kattaa kahden yleisen poliittista kiinnostamattomuutta mittaavan väittämän lisäksi myös kaksi äänestämisen hyödyttömyyttä koskevaa väittämää. Valintaeste liittyy konkreettisesti puolue- ja ehdokasvalinnan koettuun vaikeuteen. Muu este -kategoria koostuu erilaisista fyysistä ja ulkoisista esteistä.
Äänestämättä jättämisen perusteiden syitä kuvaava patteristo nojaa vuonna 1990 kerättyyn Suomen Gallup Oy:n ajankohtaistutkimukseen, jossa äänestämässä käynnin ja äänestämättä jättämisen perusteluita tiedusteltiin vastaajilta avokysymyksellä. Borgin tekemän sisällönluokittelun pohjalta vuoden 1991 Eduskuntavaalitutkimukseen otettiin mukaan toistakymmentä äänestämättä jättämisen perustelua sisältänyt suljettu kysymyspatteristo (ks. Pesonen ym. 1993). Sama patteristo on ollut lähes muuttumattomana mukana valtakunnallisissa Eduskuntavaalitutkimuksissa siitä lähtien ja sitä on hyödynnetty monissa tutkimuksissa (ks. esim. Borg 2008, 2009; Grönlund ym. 2005; Myllyniemi & Kiilakoski 2013; Wass & Borg 2016).
Äänestämättömyyden syyt 1991 ja 2023 eduskuntavaaleissa
Taulukkoon 1. ja 2. on koottu Borgin ryhmittelyn mukaisesti äänestämättä jättämisen perustelut vuoden 1991 ja 2023 eduskuntavaaleissa sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Taulukot ovat uusinnettu Borgin väitöstutkimuksesta (1996, 74). Tulokset osoittavat, että siinä missä epäluottamus poliitikkoja ja yleensä politiikkaa kohtaan oli yleisin äänestämättä jättämisen perustelu vuonna 1991 (41 % kaikista äänestämättä jättäneistä), oli vuonna 2023 selkeästi tavanomaisin perustelu ehdokasvalinnan vaikeus (39 % kaikista äänestämättä jättäneistä).
Miesten ja naisten osalta kiinnostava löydös on, että naisilla ehdokas- ja puoluevalintaan liittyvät syyt ovat kasvattaneet huomattavasti merkitystään vuodesta 1991 vuoteen 2023, mutta miesten kohdalla sama on tapahtunut ainoastaan ehdokasvalinnan vaikeuden osalta. Lisäksi tulosten mukaan äänestämättä jättäneet naiset eivät pitäneet perustelua: ”en katsonut äänestämisestä olevan itselleni mitään hyötyä” enää vuonna 2023 (18 %) yhtä tärkeänä perusteluna toimimattomuudelleen kuin vuonna 1991 (25 %). Miehillä tulos on päinvastainen.
Nuorimman ikäryhmän, 18–25-vuotiaiden, osalta kiinnostumattomuutta mittaavat perustelut: ”en viitsinyt käydä äänestämässä” ja ”mielestäni yksi ääni ei olisi merkinnyt mitään vaalien lopputuloksen kannalta” ovat kasvattaneet suosiotaan, kun verrataan vuosia 1991 ja 2023. Kiinnostavasti 26–30-vuotiaissa äänestämättä jättäneissä ei havaita vuonna 2023 ehdokasvalinnan vaikeuden nousevan yhtä merkittäväksi syyksi jättää äänestämättä (28 %), mutta sen sijaan puoluevalinnan vaikeus on lähes joka toisen (48 %) tähän ikäryhmään kuuluvan äänestämättä jättäneen mielestä tärkeä perustelu heidän toimimattomuudelleen. Vanhimassa ikäryhmässä, 41–75-vuotiaissa, viitseliäisyys käydä äänestämässä sekä hyötyajattelu ovat menettäneet perusteluina merkitystään vuosien 1991 ja 2023 välillä.
Taulukko 1. Äänestämättömyyden syyt 12 väittämän perusteella vastaajien sukupuolen mukaan. ”Tärkeä syy” -vastausten osuus kaikista vastauksista (%).
| Miehet | Män | Naiset | Kvinnor | Kaikki | Alla | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Epäluottamus tai protesti | Misstro eller protest | 1991 | 2023 | Muutos Förändring | 1991 | 2023 | Muutos Förändring | 1991 | 2023 | Muutos Förändring |
| Tunnen epäluottamust poliitikkoja ja yleensä politiikkaa kohtaan Jag har inget förtroende för politiker och politik | 42 | 16 | -26 | 40 | 21 | -19 | 41 | 19 | -22 |
| Halusin protestoida politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan Jag ville protestera mot politiken och politikerna | 22 | 9 | -13 | 22 | 13 | -9 | 22 | 11 | -11 |
| Kiinnostumattomuus | Ointresse | |||||||||
| En katsonut äänestämisestä olevan itselleni mitään hyötyä Jag ansåg inte att det var till någon nytta för mig att rösta | 28 | 30 | +2 | 25 | 18 | -7 | 26 | 24 | +2 |
| En vain viitsinyt käydä äänestämässä Jag hade ingen lust att rösta | 29 | 17 | -12 | 18 | 12 | -6 | 24 | 15 | -9 |
| Mielestäni yksi ääni ei olisi merkinnyt mitään vaalien lopputulokseen Jag anser att en röst inte hade påverkat valresultatet | 15 | 23 | +8 | 12 | 16 | +4 | 13 | 19 | +6 |
| Politiikka ei kiinnosta minua ja äänestäminen on minulle yhdentekevää Politik intresserar mig inte och för mig är det likgiltigt att rösta | 25 | 13 | -12 | 24 | 14 | -10 | 24 | 14 | -10 |
| Valintaeste | Valhinder | |||||||||
| Minun oli vaikea löytää itselleni sopivaa puoluetta Det var svårt för mig att hitta ett lämpligt parti | 31 | 30 | -1 | 26 | 34 | +8 | 23 | 32 | +9 |
| Minun oli vaikea löytää itselleni sopivaa ehdokasta Det var svårt för mig att hitta en lämplig kandidat | 19 | 31 | +12 | 35 | 47 | +12 | 34 | 39 | +5 |
| Muu este | Andra hinder | |||||||||
| En voinut käydä äänestämässä sairauden tai vamman vuoksi* Jag kunde inte rösta p.g.a. sjukdom eller funktionshinder | 3 | 6 | +3 | 10 | 21 | +11 | 7 | 15 | +8 |
| En voinut käydä äänestämässä työesteen tai matkan vuoksi Jag kunde inte rösta p.g.a. arbetsförhinder eller resa | 8 | 9 | +1 | 3 | 19 | +16 | 5 | 14 | +9 |
| (n) | 89 | 319 | 93 | 426 | 182 | 745 | |||
Taulukko 2. Äänestämättömyyden syyt 12 väittämän perusteella vastaajien iän mukaan. ”Tärkeä syy” -vastausten osuus kaikista vastauksista (%).
| 18-25 | 26-30 | 31-40 | 41-75 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Epäluottamus tai protesti | Misstro eller protest | 1991 | 2023 | Muutos Förndring | 1991 | 2023 | Muutos Förndring | 1991 | 2023 | Muutos Förndring | 1991 | 2023 | Muutos Förndring |
| Tunnen epäluottamust poliitikkoja ja yleensä politiikkaa kohtaan Jag har inget förtroende för politiker och politik | 26 | 0 | -26 | 36 | 8 | -28 | 48 | 34 | -14 | 59 | 18 | -41 |
| Halusin protestoida politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan Jag ville protestera mot politiken och politikerna | 13 | 0 | -13 | 14 | 0 | -14 | 35 | 22 | -13 | 30 | 9 | -21 |
| Kiinnostumattomuus | Ointresse | ||||||||||||
| En katsonut äänestämisestä olevan itselleni mitään hyötyä Jag ansåg inte att det var till någon nytta för mig att rösta | 18 | 16 | -2 | 25 | 19 | -6 | 33 | 26 | -7 | 34 | 27 | -7 |
| En vain viitsinyt käydä äänestämässä Jag hade ingen lust att rösta | 15 | 27 | +12 | 31 | 9 | -22 | 30 | 21 | -9 | 25 | 6 | -11 |
| Mielestäni yksi ääni ei olisi merkinnyt mitään vaalien lopputulokseen Jag anser att en röst inte hade påverkat valresultatet | 6 | 16 | +10 | 14 | 20 | +6 | 15 | 16 | +1 | 20 | 23 | +3 |
| Politiikka ei kiinnosta minua ja äänestäminen on minulle yhdentekevää Politik intresserar mig inte och för mig är det likgiltigt att rösta | 29 | 18 | -11 | 19 | 0 | -19 | 18 | 19 | +1 | 27 | 12 | -15 |
| Valintaeste | Valhinder | ||||||||||||
| Minun oli vaikea löytää itselleni sopivaa puoluetta Det var svårt för mig att hitta ett lämpligt parti | 26 | 37 | +11 | 17 | 48 | +31 | 25 | 27 | +2 | 20 | 32 | +12 |
| Minun oli vaikea löytää itselleni sopivaa ehdokasta Det var svårt för mig att hitta en lämplig kandidat | 37 | 36 | -1 | 42 | 28 | -14 | 28 | 49 | +11 | 27 | 38 | +11 |
| Muu este | Andra hinder | ||||||||||||
| En voinut käydä äänestämässä sairauden tai vamman vuoksi* Jag kunde inte rösta p.g.a. sjukdom eller funktionshinder | 2 | 11 | +9 | 0 | 18 | +18 | 10 | 9 | -1 | 16 | 14 | -2 |
| En voinut käydä äänestämässä työesteen tai matkan vuoksi Jag kunde inte rösta p.g.a. arbetsförhinder eller resa | 10 | 24 | +14 | 0 | 23 | +23 | 0 | 11 | +11 | 9 | 13 | +4 |
| (n) | 62 | 75 | 36 | 87 | 40 | 175 | 44 | 345 | ||||
Lopuksi
Koska edellä esitetyt tulokset perustuvat kyselytutkimusaineistoihin ja äänestämättä jättäneiden määrä eri tarkastelujoukoissa jää melko pieneksi, on tulosten yleistettävyyteen suhtauduttava kuitenkin asiaankuuluvalla varovaisuudella. Tästä huolimatta tulokset tarjoavat kiinnostavia löydöksiä. Epäluottamus ja protestihalukkuus ei näyttäisi 2020-luvulla olevan erityisen merkittävä syy jättää äänestämättä. Yleinen kiinnostumattomuuskaan politiikkaa kohtaan ei vaikuttaisi houkuttelevan äänestäjiä jäämään kotiin 2020-luvulla samassa suhteessa kuin 1990-luvun alussa. Sen sijaan ehdokasvalinnan ja puoluevalinnan vaikeus ovat syitä, jotka yhä useampi nostaa tärkeiksi perusteluiksi omalle äänestämättä jättämiselleen.
Lisäksi, kuten Borg on itsekin todennut (2006 ja 2008), äänestämättä jättämisen syiden ohella on tärkeää tarkastella myös sitä, miten hyvin kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa yleisissä vaaleissa ja miten hyvin he kokevat tulevansa edustetuiksi asiakysymysäänestämistä unohtamatta. Tällä tavoin osallistumattomuuden syistä voidaan saada moniulotteisempaa tietoa vaalidemokratian kehittämisen tueksi.
Aino Tiihonen, aino.tiihonen@tuni.fi
Lähteet
Borg, S. (1996). Velvollisuus vaikuttaa. Tutkimus suomalaisten äänestysosallistumisen perusteista ja eduskuntavaalien äänestysprosentin laskusta. Acta Universitatis Tamperensis, A 491. Tampere: Tampereen yliopisto.
Borg, S. (2008) Hiljaa hyvä tulee: puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Borg, S. (2009). Nuorten poliittinen osallistuminen. Teoksessa S. Borg & H. Paloheimo (toim.), Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere: Tampere University Press, 149–174.
Brady, H. E., Verba, S. & Schlozman, K. L. (1995). Beyond SES: A resource model of political participation. American Political Science Review 89(2), 271–294.
Grönlund, K., Paloheimo, H. & Wass, H. (2005) Äänestysosallistuminen. Teoksessa H. Paloheimo (toim.) Vaalit ja demokratia Suomessa. Porvoo: WSOY, 119-146
Myllyniemi, S. & Kiilakoski, T. (2013). Nuorten yhteiskunnalliset osallistumistavat ja asenteet. Teoksessa S. Borg (toim.) Demokratiaindikaattorit 2013. Helsinki: Oikeusministeriö, 97–122. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-334-4
Pesonen, P., Sänkiaho, R. & Borg, S. (1993). Vaalikansan äänivalta: tutkimus eduskuntavaaleista ja valitsijakunnasta Suomen poliittisessa järjestelmässä. Helsinki: WSOY.
Tingsten, H. (1937). Political behavior: Studies in election statistics. London: P. S. King and Son.
Verba, S., Schlozman, K. L. ja Brady, H. E. (1995). Voice and equality: Civic voluntarism in American politics. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Wass, H. M., & Blais, A. (2017). Turnout. Teoksessa. Arzhaimer, J. Evans, & M. Lewis-Beck (toim.), SAGE Handbook of Electoral Behaviour. Sage, 459-487.
Wass, H. M. & Borg, S. (2016). ”Yhdenvertaisuus äänestyskopissa: äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa”. Teoksessa K. Grönlund & H. M. Wass (toim.) Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. Helsinki: Oikeusministeriö, 177–199. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1
