2023:11 Hallituspuolueiden ideologinen kongruenssi | Lataa PDF
Hallituspuolueiden ideologinen kongruenssi
Ideologinen kongruenssi tarkoittaa arvojen ja asenteiden yhteneväisyyttä. Tässä vaalivälähdyksessä keskitytään 2023 eduskuntavaaleissa hallituspuolueita (kokoomusta, perussuomalaisia, kristillisdemokraatteja ja RKP:tä) äänestäneiden ideologisiin ja asiakysymyksiin liittyviin eroavaisuuksiin sekä samankaltaisuuksiin. Vaalivälähdyksessä pyritään selvittämään, ovatko hallituspuolueet äänestäjäkuntien arvoiltaan yhtenevät. Arvojen koheesion tarkastelu on tärkeää, sillä arvoristiriidat puolueiden kannattajakunnissa voivat heijastua hallituksen toimintaan. Arvoiltaan hajanaisen hallituksen voisi olla vaikea toteuttaa politiikkaa, joka palvelee samanaikaisesti kaikkien hallituspuolueiden intressejä. Lisäksi tulee huomioida, että puolueilla voi olla isojakin sisäisiä eroja oman äänestäjäkuntansa sisällä. Tässä vaalivälähdyksessä keskitytään vain viimeisimpään 2023 eduskuntavaaliin. Pidemmän aikavälin tarkastelun puolueiden äänestäjien arvomuutoksista ovat tehneet Isotalo, Söderlund ja von Schoultz (2020).
Kuvio 1. Puolueiden äänestäjien ideologiset itsesijoitukset vasemmisto–oikeisto- ja liberaali–konservatiivi-ulottuvuuksilla
Lähde: Eduskuntavaalitutkimus 2023, Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortio (FNES)
Hallituspuolueiden arvopohja
Kuviossa 1 on esitetty kahdeksan eduskuntapuolueen äänestäjien itsesijoitukset vasemmisto–oikeisto- ja liberaali–konservatiivi-akseleille. Vasemmanpuoleisessa kuviossa nolla tarkoittaa eniten vasemmalla ja kymmenen eniten oikealla. Oikeanpuoleisessa kuviossa nolla tarkoittaa eniten arvoliberaali ja kymmenen eniten arvokonservatiivi.
Hallituspuolueista oikeistolaisin on kokoomus, puolueen keskimääräisen äänestäjän sijoittuessa kohtaan 7,88 (95 % luottamusväli: 7,77–7,99) vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella [1]. Toiseksi oikeistolaisin on perussuomalaiset keskiarvolla 7,34 (7,18–7,51) ja kolmantena kristillisdemokraatit 7,01 (6,68–7,34). Hallituspuolueista vähiten oikeistolainen on RKP keskiarvolla 6,26 (6,09–6,43). Oppositiopuolueista keskusta on RKP:tä oikeistolaisempi. RKP:n kannattajakunta pitääkin sisällään keskustavasemmistolaisia äänestäjiä. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajakunnissa on tapahtunut siirtymää oikealle, jos näitä mittauksia verrataan vuoden 2019 lukuihin (ks. Isotalo ym., 2020).
Liberaali–konservatiivi-akselilla hallituspuolueet sijoittuvat RKP:tä lukuun ottamatta konservatiivipuolelle. RKP:n kannattajien keskiarvo on 4,30 (4,11–4,49) [2]. Tosin puolueen äänestäjissä on myös maltillinen konservatiiviäänestäjien joukko. Kokoomuksen äänestäjien keskiarvo on kohdassa 5,59 (5,40–5,77). Kokoomuksen tapauksessa pelkkä keskiarvon tarkastelu piilottaa puolueen kannattajakunnan hajaannuksen tällä ulottuvuudella. Perussuomalaiset äänestäjät sijoittuvat keskimäärin kohtaan 6,53 (6,33–6,72), kun taas kaikista konservatiivisimpiä ovat kristillisdemokraattien kannattajat 7,38 (3,06–7,70). Oppositiopuolueista keskusta on liberaali–konservatiivi-arvoiltaan lähinnä hallituspuolueita, kun taas RKP on lähempänä vasemmistolaisia oppositiopuolueita.
Kuvio 2. Äänestäjien jakautuminen vasemmisto–oikeisto- ja liberaali–konservatiivi-ulottuvuuksilla, sekä puolueiden kannatus ideologisen sijainnin mukaan
Lähde: Eduskuntavaalitutkimus 2023, Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortio (FNES)
Vaalit voitettiin oikealla
Kuviossa 2 on esitettynä suomalaisten äänestäjien ideologiset jakaumat vasemmisto–oikeisto- ja liberaali–konservatiivi-akseleilla. Ylemmät kuvion osat näyttävät äänestäjien kokonaisjakaumat. Kaikkien äänestäjien keskiarvo vasemmisto–oikeisto-akselilla on 5,92 (5,82–6,01, n=7002). Äänestäjäkunnan oikeistolainen painotus näkyy myös jakauman korkeimman huipun sijoittumisessa lähelle arvoa kahdeksan, mikä on aiempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellista, sillä eniten äänestäjiä on yleensä ollut arvoasteikon keskikohdassa. Kokoomus ja perussuomalaiset saivatkin suurimmat äänisaaliinsa juuri vahvasti oikeistolaisten äänestäjien keskuudessa. Alemmat kuvion osat näyttävät, mikä on puolueiden kannatus eri ideologisen ulottuvuuden kohdissa, esimerkiksi hallituspuolueiden kannatus on noin kolme neljäsosaa vasemmisto–oikeisto-ulottuvuuden kohdassa kahdeksan, kun taas arvoakselin keskikohdassa se on vain noin kolmannes.
Kokoomuksen vaalivoitto tulikin yksinomaan oikeistolaisten äänestäjien tuella. Puolueen äänestäjistä vain 6 prosenttia sijoittui poliittiseen keskustaan tai vasemmistoon, kun loput 94 % sijoittuivat oikealle. Perussuomalaisten vastaava vasemmistolaisten ja poliittiseen keskustaan itsensä sijoittaneiden äänestäjien osuus oli 16 prosenttia, kristillisdemokraateilla viidennes ja RKP:llä kolmannes.
Liberaali–konservatiivi-ulottuvuudessa äänestäjien keskiarvo sijoittuu kohtaan 4,92 (4,82–5,01, n=6516). Jakauma on muodoltaan kolmihuippuinen ja huiput sijoittuvat jakauman kohtiin kolme, viisi ja seitsemän. Arvoliberaaliin päätyyn itsensä sijoittavia äänestäjiä on konservatiivipäätyä enemmän. Hallituspuolueista tasaisimman kannatuksen liberaalien ja konservatiivien keskuudessa sai kokoomus, jonka kannatuksesta konservatiiviäänestäjät muodostivat hiukan yli puolet (54 prosenttia) loppujen äänten tullessa liberaaleilta tai ideologisesta keskustasta. Eniten ääniä konservatiiveilta saivat kristillisdemokraatit (78 prosenttia), kun taas konservatiivien osuus perussuomalaisten äänisaalista oli 67 prosenttia. RKP poikkeaa tässä muista hallituspuolueista, sillä se sai kannatuksestaan vain 29 prosenttia konservatiiviäänestäjiltä.
Jos tarkastellaan hallituspuolueiden ääniosuuksia liberaali–konservatiivi-ulottuvuuden eri kohdissa, nähdään, että hallituspuolueiden suosio kasvaa äänestäjien konservatiivisuuden myötä. Arvoulottuvuuden keskikohdassa hallituspuolueiden yhteenlaskettu ääniosuus on lähes puolet, kun taas kohdassa kahdeksan saavat hallituspuolueet kolme neljäsosaa äänistä.
Kuvio 3. Puolueiden äänestäjien suhtautuminen yksittäisiin asiakysymyksiin (0=erittäin huono ehdotus, 10=erittäin hyvä ehdotus)
Lähde: Eduskuntavaalitutkimus 2023, Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortio (FNES)
Suhtautuminen maahanmuuttoon ja seksuaalivähemmistöihin
jakaa hallitusta
Kuviossa 3 on osoitettuna kahdeksan eduskuntapuolueiden äänestäjien suhtautuminen neljään politiikkateemaan liittyviin väittämiin. Nämä neljä teemaa ovat talous, maahanmuutto, eriarvoisuus ja ilmasto ja ympäristö. Vastaajien tuli arvioida väittämiä asteikolla 0–10, jossa nolla tarkoittaa erittäin huonoa ehdotusta ja kymmenen erittäin hyvää ehdotusta.
Talouteen liittyvissä väittämissä on pientä hajontaa hallituspuolueiden kesken. Julkisen sektorin koon pienentäminen nähtiin kokoomuksen (6,24 [6,02–6,46]) kannattajien parissa lievästi myönteisenä ehdotuksena. Kristillisdemokraattien ja RKP:n kannattajat eivät näe ehdotusta hyvänä eikä huonona, sillä näiden keskiarvot sijoittuvat vastausskaalan keskikohdan tuntumaan. Perussuomalaisten kannattajien keskiarvo sijoittuu kokoomuksen ja muiden hallituspuolueiden välimaastoon eli varsin maltilliseen preferenssiin pienentää julkista sektoria. Sama puolueiden välinen preferenssijärjestys säilyy muissakin talouteen liittyvissä ehdotuksissa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajissa on hallituspuolueista eniten halukkuutta alentaa veroja ja välttää velkaantumista, kun taas RKP:n ja kristillisdemokraattien kannattajat ovat kannoissaan maltillisempia.
Maahanmuuttoasenteissa perussuomalaisten kannattajat irtaantuvat muista hallituspuolueista. RKP:n kannattajat ovat hallituspuolueista kaikista avoimimpia maahanmuuttoasenteissaan. Puolueessa monikulttuurista ja suvaitsevaa Suomea kannatetaan keskimäärin 7,81 (7,57–8,04), kun taas perussuomalaisten äänestäjät olivat ehdotuksesta lievästi eri mieltä keskiarvolla 4,10 (3,83–4,37). Kukaan hallituspuolueista ei kuitenkaan toivo merkittävästi laajamittaisempaa maahanmuuttoa, vaan kolme hallituspuoluetta suhtautuvat ehdotukseen neutraalisti, kun taas perussuomalaisten kannattajat näkevät sen keskimäärin selvästi huonona ehdotuksena 1,89 (1,68–2,10).
Suhtautumista eriarvoisuuteen mitattiin kahdella väittämällä, joista toinen tiedusteli vastaajien halukkuutta edistää naisten asemaa ja toinen puolestaan edistää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Naisten tasa-arvon edistämistä kannattavat kaikki puolueet, tosin oppositiopuolueissa halukkuus on hallituspuolueiden kannattajia korkeampaa. Merkittäviä hallituksen sisäisiä eroja löytyy suhtautumisessa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Selvää kannatusta näiden edistämiseen löytyy RKP:ssä (6,75 [6,40–7,10]) kokoomuksen keskiarvon sijoittuessa lievästi yli asteikon keskikohdan (5,61 [5,34–5,87]), kun taas perussuomalaisten (3,51 [3,21–3,80]) ja kristillisdemokraattien (3,28 [2,83–3,73]) kannattajien keskuudessa löytyy selvää vastustusta.
Ilmasto ja ympäristöasioissa löytyy myös eroja hallituspuolueiden kannattajien välillä. RKP:n kannattajilta löytyy lievää halukkuutta panostaa enemmän ilmastonmuutoksen torjuntaan (6,10 [5,77–6,45]), kun taas perussuomalaisten kannattajat ovat tätä vastaan (3,07 [2,79–3,35]).
Lopuksi
Ideologinen oikeistolaisuus on hallituspuolueiden äänestäjiä yhdistävä tekijä. Hallituspuolueiden äänestäjäkunnat ovat arvoiltaan selvästi oikeistolaisia. Suurin muutos on tapahtunut perussuomalaisten kannattajissa, joista vain pieni osa sijoittaa itsensä ideologiseen vasemmistoon tai keskustaan. Myös kokoomuksen vaalivoitto irtosi lähes yksinomaan oikeistolaisten äänestäjien äänillä – ei niinkään poliittisen keskustan. Tämä oli mahdollista koko äänestäjäkunnan arvoissa tapahtuneen muutoksen myötä. Entistä useampi äänestäjä sijoittaa itsensä ennemmin oikealle kuin poliittiseen keskustaan.
Hallituspuolueiden kannattajien arvojen perusteella ei olekaan yllättävää, että juuri talouteen liittyvissä kysymyksissä näiden äänestäjät ovat kaikista yhtenäisimpiä. Hajontaa esiintyy sosiokulttuurisissa kysymyksissä, kuten maahanmuutossa ja suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin. Näissä kysymyksissä hallituspuolueista etenkin RKP:n ja perussuomalaisten kannattajien näkemykset eroavat eniten toisistaan. Samat eroavaisuudet havaitaan liberaali–konservatiivi-ulottuvuudessa hallituspuolueiden välillä. Kaikki hallituspuolueet eivät myöskään ole yhtenäisiä tämän ulottuvuuden suhteen, etenkin kokoomus on arvoiltaan hajanainen. Hallitukselle voikin tulla haasteita tasapainoilla konservatiivien ja liberaalien kannattajiensa intressien välillä. Jos hallituspuolueiden ajama politiikka on niiden liberaaleille kannattajille liian konservatiivista, saattavat oikeistoliberaalit äänestäjät joutua puntaroimaan oikeistolaisen talouspolitiikan ja liberaalien arvojen välillä.
Veikko Isotalo, Helsingin yliopisto | Helsingfors universitet, veikko.isotalo@helsinki.fi
Lähteet
Isotalo, V., Söderlund, P., & von Schoultz, Å. (2020). Polarisoituuko politiikka Suomessa? Puolueiden äänestäjäkuntien arvosiirtymät 2003–2019. Teoksessa S. Borg, E. Kestilä-Kekkonen & H. Wass (toim.), Politiikan ilmastonmuutos (s. 288–306). Oikeusministeriö.
[1] Vastaajien lukumäärä (vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus) puolueittain: KD = 315, KESK = 551, KOK = 1113, PS = 667, RKP = 2013, SDP = 1189, VAS = 409, VIHR = 442. | Antalet respondenter (på dimensionen vänster-höger) per parti: KD = 315, C = 551, Saml = 1113, Sannf = 667, SFP = 2013, SDP = 1189, VF = 409, Gröna = 442.
[2] Vastaajien lukumäärä (liberaali–konservatiivi-ulottuvuus) puolueittain: KD = 315, KESK = 499, KOK = 1048, PS = 594, RKP = 1888, SDP = 1084, VAS = 377, VIHR = 436. | Antalet respondenter (på dimensionen liberal-konservativ) per parti: KD = 315, C = 499, Saml = 1048, Sannf = 594, SFP = 1888, SDP = 1084, VF = 377, Gröna = 436.
