Ääni demokratialle? Puolueiden äänestäjien demokratiakiinnittyminen

2023:12 Ääni demokratialle? Puolueiden äänestäjien demokratiakiinnittyminen | Lataa PDF

Ääni demokratialle? Puolueiden äänestäjien demokratiakiinnittyminen

Vaikka liberaali demokratia nauttii edelleen vankkaa suosiota kansalaisten keskuudessa, sen kestävyydestä hallintajärjestelmänä käydään aktiivista keskustelua (esim. Bartels ym., 2023; Mattes, 2018; Runciman, 2018; Wuttke ym., 2022a). Tutkimuksissa on havaittu, että tyytyväisyys demokratiaa kohtaan voi vaihdella esimerkiksi sukupuolen, iän, koulutuksen, asuinalueen ja median seuraamisen mukaan (yhteenvetona ks. Singh & Mayne, 2023). Myös sillä on merkitystä, kannattiko äänestäjä vaaleissa voittajiin vai häviäjiin kuuluvaa puoluetta ja onko oma suosikkipuolue mukana hallituksessa vai oppositiossa (Nemčok & Wass, 2021). Viime vuosina on lisääntyvissä määrin kiinnitetty huomiota puoluekannan merkitykseen, erityisesti populismin nousun näkökulmasta. Populistiset puolueet haastavat usein liberaalin demokratian keskeisiä instituutioita, joiden esitetään rajoittavan vaaleilla kansalaisten ”autenttisen” ja jaetun tahdon toteutumista (esim. König, 2022; Plescia & Eberl, 2021; van der Brug ym., 2021; Wuttke ym., 2022b). Populismille on ominaista myös autoritaarissävytteinen vahva tuki kansalaisia suoraan edustavalle johtajalle (Mudde & Kaltwasser, 2017). Empiirisissä tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että populististen puolueiden kannattajat eivät juurikaan eroa muista kansalaisista demokraattiseen poliittiseen järjestelmään ja sen instituutioihin kiinnittymisen osalta (Plescia & Eberl, 2021; Wuttke ym., 2022b; Zaslove ym., 2020). Toisaalta laajassa vertailevassa tutkimuksessa huomattiin, että liberaalille demokratialle ominaisten arvojen, kuten riippumattoman oikeuslaitoksen ja median kannatus, on vähäisempää ja vastaavasti vahvan johtajan tukeminen korkeampaa oikeistopopulististen puolueiden kannattajien keskuudessa silloin, kun oma puolue on hallitusvastuussa (van der Brug ym., 2021).

Tarkastelemme tässä katsauksessa eri puolueiden äänestäjien kiinnittymistä demokratiaan vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen aineiston pohjalta. Paikoin tuloksia myös suhteutetaan vuoden 2019 vastaavaan poikkileikkausaineistoon. Olemme kiinnostuneita siitä, kuinka demokraattisena Suomi koetaan, missä määrin liberaalin demokratian keskeisiin instituutioihin luotetaan ja nähdäänkö yhteisiä pelisääntöjäkin venyttävälle vahvalle johtajalle olevan tarvetta.

Arvio Suomen demokraattisuudesta ja tyytyväisyys demokratian toimivuuteen

Kuviossa 1 on tarkasteltu vastaajien arviota Suomen demokratian yleisestä tilasta. Kuviossa on raportoituna puoluevalinnan mukaan se osuus vastaajista, jotka ovat vastanneet Suomen olevan erittäin demokraattinen.  Pääosin poliittinen järjestelmämme koetaan varsin demokraattiseksi, mutta eri puolueiden kannattajien kesken on myös selviä eroja. Kokoomuksen kannattajat antavat korkeimpia arvioita ja näkemyksissä on muihin verrattuna melko vähän hajontaa. Kriittisempi suhtautuminen on puolestaan kasautunut pienpuolueiden ja jossain määrin myös Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten kannattajille sekä äänestämättä jättäneille. Pienpuolueella tarkoitamme tässä katsauksessa eduskunnan ulkopuolista puoluetta tai ryhmittymää, jota on voinut äänestää kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Perussuomalaisten äänestäjät eroavat kriittisyydessään muista hallituspuolueiden kannattajista, mutta joukossa on myös niitä, joiden mielestä Suomi on hyvin demokraattinen.

Taulukko 1. Luottamus liberaalin demokratian keskeisiin instituutioihin (0–10)

Lähde: Eduskuntavaalitutkimus 2023, Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortio (FNES)
Källa: Riksdagsvalundersökning 2023, Finlands nationella valforskningskonsortium (FNES)

Luottamus liberaalin demokratian keskeisiin instituutioihin

Taulukossa 1 on esitetty puolueiden äänestäjien luottamus liberaalin demokratian keskeisiin instituutioihin vuonna 2019 ja 2023. Tuloksista nähdään, että odotetusti kaikkien puolueiden kannattajat luottavat eniten tasavallan presidenttiin. Vuosien 2019 ja 2023 välillä luottamus presidenttiin nousi sekä äänestämättä jättäneiden että kaikkien muiden puolueiden äänestäjien osalta lukuun ottamatta pienpuolueiden äänestäjiä. Myös luottamuksessa eduskuntaan ja hallitukseen on tapahtunut nousua neljän vuoden aikana kaikkien puolueiden äänestäjien ja myös äänestämättä jättäneiden osalta.

Perussuomalaisten kannattajat eroavat matalan luottamuksensa osalta kaikista eduskuntapuolueista, mikä näkyy erityisesti luottamuksessa oikeuslaitokseen. Toisin kuin aikaisemman tutkimuksen perusteella olisi voinut olettaa, luottamuksessa on tapahtunut laskun sijaan nousu hallitusvastuun myötä (van der Brug ym., 2021). Toisaalta on syytä huomata, että aineisto on kerätty heti vaalien jälkeen hallitusneuvottelujen ollessa vielä kesken. Kristillisdemokraattien kannattajat sen sijaan erottuvat ainoana äänestäjäryhmänä, joiden osalta luottamus oikeuslaitokseen on laskenut vuosien 2019 ja 2023 välillä. Luottamus mediaan on yleisesti verrattain matalaa, mutta se on noussut hieman kaikkien puolueiden äänestäjien ja äänestämättä jättäneiden keskuudessa lukuun ottamatta pienpuolueiden äänestäjiä.

Vahvan johtajan kannatus

Lopuksi tarkastelemme vielä vahvan johtajan kannatusta eri puolueiden äänestäjissä. Kuvioon 2 on raportoituna puoluevalinnan mukaan osuus vastaajista, jotka ovat täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla” kanssa. Tulokset osoittavat, että vahvan johtajan kannatuksessa kulkee selvä jakolinja punavihreiden ja porvaripuolueiden äänestäjien välillä. Tältä osin tuloksissa on yhtymäkohta tuoreeseen suomalaistutkimukseen, jossa tarkasteltiin poliittista autoritaarisuutta käyttäen empiirisenä mittarina lastenkasvatusasenteita (Helminen ym., 2023). Perussuomalaisista runsas puolet (55 %) hyväksyisi johtajan, joka oli tarvittaessa valmis jopa venyttämään sääntöjä asioita edistääkseen. Tässä heijastuu siten osaltaan aikaisemmassa tutkimuksessa havaittu yhteys demokratiaan kohdistuvan tyytymättömyyden ja vahvan johtajan kaipuun välillä (Saikkonen, 2023).

Lopuksi

Tuloksemme osoittavat demokratiakiinnittymisen olevan Suomessa yleisesti ottaen vankkaa. Tältä osin ne vahvistavat tuoreen suomalaistutkimuksen havainnon siitä, että demokratia on kansalaisten keskuudessa ylivoimaisesti kilpailevia hallintajärjestelmiä (vahva johtaja, sotilashallinto, asiantuntijavalta) suositumpi vaihtoehto (Saikkonen, 2023). Puoluekannatuksen mukainen tarkastelu piirsi kuitenkin esiin selviä eroja puolueiden välille: Perussuomalaisten äänestäjät ovat kriittisyydessään monelta osin lähempänä pienpuolueiden kannattajia ja äänestämättä jättäneitä kuin muiden hallituspuolueiden tai opposition äänestäjiä. Näyttäisikin siltä, että toisin kuin monessa vertailevassa tutkimuksessa, Suomessa hypoteesi oikeistopopulismin ja muita matalamman demokratiakiinnittymisen välisestä yhteydestä saisi tukea. Tämän tarkempi arviointi vaatii kuitenkin tuekseen tässä esitettyjä hienojakoisempaa analyysia, sillä demokratiaan kiinnittymiseen vaikuttaa samanaikaisesti moni tekijä, ja näiden tekijöiden osuus vaihtelee eri puolueiden kannattajien keskuudessa. On myös huomionarvoista, että oikeistoradikaalipuolueille tyypilliseen tapaan Perussuomalaiset hyväksyvät lähtökohdiltaan demokraattisen järjestelmän perustan eikä äärioikeiston tavoin pyri kaatamaan järjestelmää (Kotonen, 2023). Keskeinen viesti onkin se, että Perussuomalaisten äänestäjiä on mielekästä tarkastella myös demokraattisuus–autoritaarisuus-ulottuvuudella perinteisten vasemmisto–oikeisto- ja liberaali–konservatiivi-ulottuvuuksien rinnalla.

Hanna Wass, Helsingin yliopisto | Helsingfors universitet, hanna.wass@helsinki.fi

Aino Tiihonen, Tampereen yliopisto | Tammerfors universitet, aino.tiihonen@tuni.fi

Lähteet

Bartels, L., Daxecker, U., Hyde, S., Lindberg, S., & Nooruddin, I. (2023). The Forum: Global challenges to democracy? Perspectives on democratic backsliding. International Studies Review, 25(2), June 2023, viad019. https://doi.org/10.1093/isr/viad019.

Helminen, V., Wass, H., Kantola, A., & Elovainio, M. (2023). Nordic authoritarianism: Child-rearing values and political behavior in a multiparty context. Political Psychology. https://doi.org/10.1111/pops.12915.

Kotonen, T. (2023, May 5). Äärioikeisto ja sen määritelmät. Politiikasta. https://politiikasta.fi/aarioikeisto-ja-sen-maaritelmat/

König, P. (2022). Support for a populist form of democratic politics or political discontent? How conceptions of democracy relate to support for the AfD. Electoral Studies 78(2022), 102493. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2022.102493

Mattes, R. (2018). Support for democracy. Teoksessa W. Thompson (toim.), Oxford Research Encyclopedia in Politics. Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/acrefore/9780190228637.013.622

Mudde, C., & Kaltwasser, C. (2017). Populism: A very short introduction. Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/actrade/9780190234874.001.0001

Nemčok, M., & Wass, H. (2021). As time goes by, the same sentiments apply? Stability of voters’ satisfaction with democracy during the electoral cycle in 31 countries. Party Politics, 27(5), 1017–1030. https://doi.org/10.1177/1354068820912466

Plescia, C., & Eberl J.-M. (2021). ‘Not my government!’ The role of norms and populist attitudes on voter preferences for government formation after the election. Party Politics, 27(1), 103–113. https://doi.org/10.1177/1354068819827513

Runciman, D. (2018). How democracy ends? Basic Books.

Saikkonen, I. (2023). Finnish voters and support for democracy. Teoksessa K. Grönlund & K. Strandberg (toim.), Finland turned right: Voting and public opinion in the parliamentary election of 2023 (s. 131–136). Åbo Akademi.

Singh, S. & Mayne, Q. (2023). Satisfaction with democracy: A review of a major public opinion indicator. Public Opinion Quarterly, 87(1), 187–218. https://doi.org/10.1093/poq/nfad003

van der Brug, W., Popa, S., Hobolt, S., & Schmitt H. (2021). Democratic support, populism, and the incumbency effect. Journal of Democracy, 32(4), 131–145. https://doi.org/10.1353/jod.2021.0057

Wuttke, A., Gavras, K., & Schoen, H. (2022a). Have Europeans grown tired of democracy? New evidence from eighteen consolidated democracies, 1981–2018. British Journal of Political Science, 52(1), 416–428. https://doi.org/10.1017/S0007123420000149

Wuttke, A., Schimpf, C., & Schoen, H. (2022b). Populist citizens in four European countries: Widespread dissatisfaction goes with contradictory but prodemocratic regime preferences. Swiss Political Science Review, 29(2), 246–257. https://doi.org/10.1111/spsr.12548

Zaslove, A., Geurkink, B., Jacobs, K., & Akkerman, A. (2021). Power to the people? Populism, democracy, and political participation: A citizen's perspective. West European Politics, 44(4), 727–751. https://doi.org/10.1080/01402382.2020.1776490