2023:2 Affektiivinen polarisaatio Suomessa 2003–2022 | Lataa PDF
Ovatko suomalaisten äänestäjien näkemykset puolueista polarisoitumassa? Affektiivinen polarisaatio kuvaa sitä, kuinka kielteisesti poliittiset ryhmät suhtautuvat toisiinsa. Käytännössä se tarkoittaa, että äänestäjät suhtautuvat omaan poliittiseen ryhmäänsä entistä myönteisemmin samalla kun kielteinen suhtautuminen muita ryhmiä kohtaan lisääntyy.
Suomalaisia äänestäjiä pyydetään säännöllisesti arvioimaan puolueita asteikolla 0–10, jossa 0 tarkoittaa vahvaa kielteistä suhtautumista ja 10 vahvaa myönteistä suhtautumista. Vastausten perusteella jokaista äänestäjää kohden voidaan laskea affektiivista polarisaatiota ilmaiseva luku, joka osoittaa, missä määrin äänestäjä näkee puolueet jaoteltuna kahteen erilliseen ryhmään sen mukaan, suhtautuuko niihin myönteisesti vai kielteisesti (Kawecki, 2022). Tämän jälkeen lasketaan koko äänestäjäkunnan keskiarvo. Matala keskiarvo tarkoittaa, että äänestäjien suhtautuminen puolueisiin on keskimäärin neutraalia, kun taas korkea keskiarvo tarkoittaa, että äänestäjät suhtautuvat useimpiin puolueisiin joko erittäin myönteisesti tai erittäin kielteisesti.
Affektiivinen polarisaatio on yleisesti lisääntynyt Suomessa viimeisimpien eduskuntavaalien aikana vuosina 2003–2019 ja vuoden 2022 aluevaalien jälkeen. Tämä on havaittavissa niin vasemmistossa, keskustassa kuin oikeistossakin. Kansainvälisessä vertailussa Suomen affektiivisen polarisaation taso on kuitenkin matala.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja:
Kawecki, Daniel. 2022. “End of consensus? Ideology, partisan identity, and affective polarization in Finland 2003–2019.” Scandinavian Political Studies, 1–26.
Kekkonen, Arto, and Tuomas Ylä-Anttila. 2021. “Affective Blocs : Understanding Affective Polarization in Multiparty Systems.” Electoral Studies 72.
[Kirjoittaja: Daniel Kawecki, Kuviot ja suomenkielinen käännös: Julius Lehtinen]