2023:4 Ideologinen polarisaatio Suomessa 2003–2019 | Lataa PDF
Onko Suomessa ideologista polarisaatiota äänestäjien välillä? Ideologisella polarisaatiolla tarkoitetaan äänestäjien arvo- ja mielipidepohjaista etääntymistä toisistaan. Etääntymistä voidaan tarkastella sekä sosioekonomisella (vasemmisto–oikeisto) että sosiokulttuurisella (GAL–TAN*) ulottuvuudella. (* GAL tarkoittaa vihreitä, vaihtoehtoisia ja libertaareja arvoja, kun taas TAN tarkoittaa perinteisiä, autoritaarisia ja kansallis-mielisiä arvoja.)
Sosioekonomisia asenteita mitataan pyytämällä vastaajia sijoittamaan itsensä asteikolla 0–10 vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella. Sijoittuminen sosiokulttuurisella ulottuvuudella määräytyy useamman arvoväittämän yhdistelmän kautta. Lähde: Eduskuntavaalitutkimusaineistot 2003, 2007, 2011, 2015, 2019.
Merkittävimpiä muutoksia ovat olleet Vasemmistoliiton äänestäjien siirtyminen entistä vasemmalle ja arvoliberaaliin (GAL) suuntaan ja Perussuomalaisten äänestäjien liike päinvastaiseen suuntaan kohti oikeistoa ja konservatiivisia arvoja (TAN). Muiden puolueiden äänestäjien liikehdintä on ollut maltillisempaa.
Vaikka eri puolueiden kannattajien keskuudessa on tapahtunut merkittäviä arvomuutoksia, kaikkien äänioikeutettujen keskiarvo on säilynyt suhteellisen vakaana.
Kuviossa 2 esitetään äänioikeutettujen keskimääräistä etäisyyttä arvoasteikkojen keskikohdasta (arvosta 5). Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella keskimääräinen etäisyys on kasvanut hiukan. Kasvu on kuitenkin ajoittunut pelkästään 2019 vaalien yhteyteen. Sosiokulttuurisessa ulottuvuudella ei ole havaittavissa merkittävää siirtymää pois keskeltä.
Vaikka puolueiden äänestäjät liikkuvatkin arvo-kartalla, ei siis Suomessa ole merkkejä laajamittaisesta ideologisesta polarisaatiosta.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja
Isotalo, Veikko, von Schoultz, Åsa ja Söderlund, Peter. 2020. Polarisoituuko politiikka Suomessa? Puolueiden äänestäjäkuntien arvosiirtymät 2003–2019. Teoksessa Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Hanna Wass (toim.), Politiikan Ilmastonmuutos. Eduskuntavaalitutkimus 2019. Helsinki: Oikeusministeriö, 288–306. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-838-7
