Tyytyväisyys demokratiaan Suomessa 2003–2019

2023:6 Tyytyväisyys demokratiaan Suomessa 2003–2019 | Lataa PDF Demokratia hallintomuotona on useimpien mittausten mukaan vähentynyt maailmassa viime vuosien aikana. Suomi kuuluu niihin mai­hin, jotka kaikissa mittauksissa lasketaan täysin demokraattisiksi. Kun…

Ideologinen polarisaatio Suomessa 2003–2019

2023:4 Ideologinen polarisaatio Suomessa 2003–2019 | Lataa PDF Onko Suomessa ideologista polarisaatiota äänes­täjien välillä? Ideologisella polarisaatiolla tarkoitetaan äänestäjien arvo- ja mielipide­pohjaista etään­tymistä toisistaan. Etäänty­mistä voidaan tarkas­tella sekä sosioekonomisella (vasem­misto–oikeisto) että…

Ääntä äänestämisestä

2023:3 Ääntä äänemistestä | Lataa PDF Äänestysaktiivisuutta on tutkittu Suomessa runsaasti etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksilötason rekisteriaineistojen, joissa tieto äänestämisessä käymisestä on yhdistetty Tilastokeskuksessa muihin väestötilastoista saataviin taustatietoihin, pohjalta on…

Deskriptiivinen edustuksellisuus ja ehdokasvalinta

2023:1 Deskriptiivinen edustuksellisuus ja ehdokasvalinta | Lataa PDF Suosivatko äänestäjät itsensä kanssa samaa su­ku­puolta olevia ja saman ikäisiä ehdokkaita? Edustukselli­suus on ehdokasvalinnan yksi keskei­nen pe­ruste. Edustuksellisuuden voi jakaa substan­tiivi­seen eli…

Affektiivinen polarisaatio Suomessa 2003–2022

2023:2 Affektiivinen polarisaatio Suomessa 2003–2022 | Lataa PDF Ovatko suomalaisten äänestäjien näkemykset puolueista polarisoitumassa? Affektiivinen polari­saatio kuvaa sitä, kuinka kielteisesti poliitti­set ryhmät suhtautuvat toisiinsa. Käytännössä se tarkoittaa, että äänestäjät suhtautuvat…

Aluevaalien kyselytutkimus

Oikeusministeriö on myöntänyt rahoituksen kyselytutkimukselle, joka kohdennetaan tammikuussa 2022 järjestettävien aluevaalien äänioikeutettujen tutkimiseen. Aluevaaleissa, jotka ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa, valitaan uusien hyvinvointialueiden valtuuston jäsenet.