FNES-palkinto julkaistiin Politiikan tutkimuksen päivillä Jyväskylässä 11. toukokuuta 2023. Palkinnon lanseeraaminen on osa konsortion 20-vuotisjuhlavuotta, jota juhlitaan tänä vuonna (2023). Palkinto jaetaan joka toinen vuosi tutkimusartikkelille, joka käyttää innovatiivisesti Eduskuntavaalitutkimus-aineistoja.…
2023:6 Tyytyväisyys demokratiaan Suomessa 2003–2019 | Lataa PDF Demokratia hallintomuotona on useimpien mittausten mukaan vähentynyt maailmassa viime vuosien aikana. Suomi kuuluu niihin maihin, jotka kaikissa mittauksissa lasketaan täysin demokraattisiksi. Kun…
2023:4 Ideologinen polarisaatio Suomessa 2003–2019 | Lataa PDF Onko Suomessa ideologista polarisaatiota äänestäjien välillä? Ideologisella polarisaatiolla tarkoitetaan äänestäjien arvo- ja mielipidepohjaista etääntymistä toisistaan. Etääntymistä voidaan tarkastella sekä sosioekonomisella (vasemmisto–oikeisto) että…
2023:5 Puolue vai ehdokas? Muutokset äänestäjien prioriteeteissa 1966–2019 | Lataa PDF Suomalaisessa vaalijärjestelmässä äänestäjän ehdokas- ja puoluevalinta ovat kytköksissä toisiinsa. Äänestäjä valitsee yksittäisen ehdokkaan, mutta jokainen ääni hyödyttää myös ehdokkaan…
2023:3 Ääntä äänemistestä | Lataa PDF Äänestysaktiivisuutta on tutkittu Suomessa runsaasti etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksilötason rekisteriaineistojen, joissa tieto äänestämisessä käymisestä on yhdistetty Tilastokeskuksessa muihin väestötilastoista saataviin taustatietoihin, pohjalta on…
2023:1 Deskriptiivinen edustuksellisuus ja ehdokasvalinta | Lataa PDF Suosivatko äänestäjät itsensä kanssa samaa sukupuolta olevia ja saman ikäisiä ehdokkaita? Edustuksellisuus on ehdokasvalinnan yksi keskeinen peruste. Edustuksellisuuden voi jakaa substantiiviseen eli…
2023:2 Affektiivinen polarisaatio Suomessa 2003–2022 | Lataa PDF Ovatko suomalaisten äänestäjien näkemykset puolueista polarisoitumassa? Affektiivinen polarisaatio kuvaa sitä, kuinka kielteisesti poliittiset ryhmät suhtautuvat toisiinsa. Käytännössä se tarkoittaa, että äänestäjät suhtautuvat…
Oikeusministeriö on myöntänyt rahoituksen kyselytutkimukselle, joka kohdennetaan tammikuussa 2022 järjestettävien aluevaalien äänioikeutettujen tutkimiseen. Aluevaaleissa, jotka ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa, valitaan uusien hyvinvointialueiden valtuuston jäsenet.