Puoluevalinta eri demografisissa ryhmissä

2023:9 Puoluevalinta eri demografisissa ryhmissä | Lataa PDF

Puoluevalinta eri demografisissa ryhmissä

Tarkastelemalla eri puolueiden äänestäjäkuntia niiden demografisten profiilien kautta, voidaan luoda ymmärrystä sekä äänestyskäyttäytymisestä että puolueista itsestään. Kantavana ajatuksena on, että äänestäjien sosiaaliset ja demografiset taustatekijät, kuten sukupuoli, ikä ja, koulutus, ovat yhteydessä puoluevalintaan, koska eri sosiaalisilla ja demografisilla ryhmillä on yhteneviä etuja, joita eri puolueet edustavat ja ajavat. Kaikilla puolueilla onkin perinteiset peruskannattajaryhmänsä eri yhteiskuntaryhmissä. Vasemmistopuolueiden äänestäjät ovat useimmin työväestöä, oikeistopuolueet saavat paljon kannatusta korkeakoulutetuilta ja Vihreät puolestaan nuorilta äänestäjiltä.

Vaikka demografisten taustatekijöiden ja puoluevalinnan väliset yhteydet ovat vahvoja, eivät ne silti ole täysin absoluuttisia tai muuttumattomia. Tässä katsauksessa raportoidaan puolueiden kannatus sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan vuoden 2023 Eduskuntavaalitutkimus-aineistossa sekä suhteessa edeltävään, vuoden 2019 Eduskuntavaalitutkimukseen [1]. Katsaukseen on otettu mukaan nämä kolme taustatekijää, koska aiemman tutkimuksen perusteella niiden voidaan olettaa olevan vahvassa yhteydessä puoluevalintaan Suomessa. Laajemmassa tarkastelussa mukana olisi toki muitakin taustatekijöitä.

([1] Vertailu vuoteen 2019 on tehty FNES 2019-aineiston perusteella, osittain Suuronen ym. (2020) hyödyntäen.)

Taulukko 1. Puoluevalinta ja sukupuoli eduskuntavaaleissa 2023 ja 2019 (%)

Sukupuoli	Vuosi	VAS	SDP	VIHR	KESK	RKP	KD	KOK	PS
Mies	2023	6	18	5	11	4	3	25	28
Mies	vs. 2019	−2	−1	0	−3	−1	0	+6	+1
Nainen	2023	9	24	10	13	5	6	19	15
Nainen	vs. 2019	0	+5	−9	−3	+1	0	+2	+5
n		411	1161	409	657	251	246	1212	1167

Lähde: Eduskuntavaalitutkimus 2023, Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortio (FNES)

Puoluevalinta ja sukupuoli

Sukupuolten väliset erot puoluevalinnassa näyttäisivät viime vuosina korostuneen monissa länsimaissa. Miehet äänestävät naisia todennäköisemmin oikeistopopulistisia puolueita, siinä missä naiset puolestaan miehiä useammin vihreitä tai vasemmistolaisia puolueita (esim. Coffé, 2018). Sukupuolieroa on useimmiten selitetty naisten työmarkkina-asemalla, jossa painottuu työskentely julkisella sektorilla ja jonka vuoksi he eivät ole yhtä alttiita maahanmuuton vaikutuksille kuin miehet. Samalla naiset usein kannattavat investointeja julkiselle sektorille, joka on tyypillinen tavoite vasemmistopuolueille (esim. Spierings & Zaslove, 2017).

Taulukossa 1 on esitetty vuoden 2023 FNES-kyselyaineiston avulla, kuinka suuri prosenttiosuus miehistä ja naisista kertoi äänestäneensä kutakin puoluetta. Muutos vuoden 2019 FNES-kyselyaineistoon on esitetty prosenttiyksiköissä. Naisista 43 prosenttia ilmoitti äänestäneensä joko Vihreitä tai kahta vasemmistoon luettavaa puoluetta (VAS, SDP), kun miehissä vastaava osuus jäi 29 prosenttiin. Vastaavasti miehistä jopa 53 prosenttia sanoi äänestäneensä toista nykyhallituksen pääpuolueista, Kokoomusta tai Perussuomalaisia, naisten jäädessä 34 prosenttiin. On kuitenkin huomattavaa, että miesten kohdalla Perussuomalaisia äänestäneiden osuus on pysynyt miltei muuttumattomana vuoteen 2019, mutta naisten kohdalla se on noussut viisi prosenttiyksiköllä, joka on huomattava nousu. Vihreiden kannatuslasku naisten keskuudessa oli vuoteen 2019 verrattuna peräti yhdeksän prosenttiyksikköä. SDP:n viiden prosenttiyksikön kasvu naisten kohdalla kertonee siirtymästä juuri Vihreistä SDP:n äänestäjiksi. Kokonaisuudessaan havainnot noudattavat länsimaisissa demokratioissa viime vuosikymmeninä tehtyjä havaintoja sukupuolten välisestä kuilusta, joka kulkee naisten kannattamien vasemmiston ja Vihreiden sekä miesten kannattamien oikeistopuolueiden välillä.

Taulukko 2. Puoluevalinta ja ikä (%)

Ikä	Vuosi	VAS	SDP	VIHR	KESK	RKP	KD	KOK	PS
18-24	2023	16	13	14	8	6	3	20	20
18-24	vs. 2019	+3	+3	−6	+5	−1	+2	−7	+1
25-34	2023	10	12	14	7	4	4	22	27
25-34	vs. 2019	−1	+3	−5	−4	0	−1	+8	−1
35-44	2023	10	13	14	9	3	4	23	25
35-44	vs. 2019	−1	−6	−2	+1	0	0	+1	+8
45-54	2023	4	21	6	10	6	4	25	24
45-54	vs. 2019	−6	+9	−8	−3	−1	0	+11	−2
55-64	2023	6	25	5	12	5	4	23	21
55-64	vs. 2019	0	0	−8	−5	−1	−1	+14	+1
65+	2023	5	29	2	18	4	6	20	16
65+	vs. 2019	−1	+3	−2	−4	−1	+2	−4	+7
n		410	1161	409	657	251	245	1212	1167

Lähde: Eduskuntavaalitutkimus 2023, Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortio (FNES)

Puoluevalinta ja ikä

On tunnettua, että eri ikäiset ihmiset äänestävät usein eri puolueita. Ilmiön taustalla on useita eri syitä, joiden havaitseminen on hankalaa. Yhtäältä voi kyse olla niin kutsutusta elämänkaariefektistä, eli siitä, että ihmisten poliittiset arvot ja asenteet muuttuvat elämäntilanteen ja -vaiheen myötä. Näinollen myös puoluevalinnat voivat vaihtua iän karttuessa (esim. Peterson ym., 2020). Toisaalta kyse voi olla kohortti- tai sukupolvivaikutuksesta. Tällöin puoluevalinnan ja iän suhdetta selittävät erilaisuudet nuorena tapahtuvan poliittisen sosialisaation avainkokemuksissa. Ne asiat, jotka ovat olleet tärkeitä ja ajankohtaisia aikuistumisen kynnyksellä sekä varhaisessa aikuisiässä, todennäköisesti määrittävät poliittista käyttäytymistä läpi koko elämän (esim. Wagner & Kritzinger, 2012).

Vaikka FNES-aineistolla ei ole mahdollista analysoida elämänkaari- tai sukupolviefektejä, voidaan sillä silti tarkastella ikäluokkaeroja. Taulukko 2 osoittaa, että valtaosa Vihreitä ja Vasemmistoliittoa äänestäneistä on nuoria tai nuoria keski-ikäisiä, siinä missä SDP ja Keskusta ovat saaneet ääniä etenkin vanhemmista ikäluokista. Etenkin nuorten äänestäjien painottuminen Vihreiden kannattajissa on tulkittavissa nimenomaan sukupolvikokemuksen kautta, koska ympäristöasiat ovat nousseet poliittiselle agendalle vasta muutaman viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Päähallituspuolueet Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat puolestaan saaneet kannatusta laajalti kaikista ikäryhmistä, pois lukien 65 vuotta täyttäneiden ryhmä, jossa Perussuomalaisten äänestäjiä on suhteellisen vähän. Toisaalta juuri tässä ikäryhmässä Perussuomalaiset näyttäisivät nostaneen kannatustaan melko paljon 2019 tilanteeseen verrattuna. Kokoomuksen kannatus kasvoi selvimmin keski-ikäisten keskuudessa. Vihreät menettivät äänestäjiä suhteessa 2019 tilanteeseen kaikissa ikäluokissa, myös ydinkannatusryhmässään, nuorten äänestäjien keskuudessa.

Vaikka eroja puoluevalinnassa ikäluokkien välillä on nähtävissä, eivät ne ole yksiselitteisiä. Nuorissa ikäluokissa kannatetaan vahvasti sekä oikeistolaisia päähallituspuolueita (KOK, PS) että näistä ideologisesti kauaksi sijoittuvia Vasemmistoliittoa ja Vihreitä. Vaikuttaa siltä, että äänestäjäkunta on jakautunut osin myös ikäluokkien sisällä, ei vain niiden välillä.

Taulukko 3. Puoluevalinta ja koulutus (%)

Koulutus	Vuosi	VAS	SDP	VIHR	KESK	RKP	KD	KOK	PS
Perusaste	2023	7	34	3	15	4	5	11	20
Perusaste	vs. 2019	−4	+2	−1	−4	−2	−1	−1	+3
Toinen aste	2023	9	19	6	12	3	5	18	29
Toinen aste	vs. 2019	−7	−6	−4	−2	0	−1	+7	+5
Ammattikorkeakoulu	2023	6	20	8	13	5	5	27	18
Ammattikorkeakoulu	vs. 2019	−2	+5	−9	−2	−1	−1	+11	+1
Yliopisto	2023	7	15	16	7	7	4	35	9
Yliopisto	vs. 2019	−9	+5	−6	−4	−1	−1	+16	0
n		403	1148	404	650	244	240	1185	1137

Lähde: Eduskuntavaalitutkimus 2023, Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortio (FNES)

Puoluevalinta ja koulutus

Koulutustaso on perhetaustaan ja kasvuympäristöön tiukasti linkittyvä asia, johon tiivistyy monipuolisesti erilaisia yksilön sosioekonomiseen asemaan liittyviä tekijöitä (Gidengil ym., 2019). Koulutustaso heijastaa myös koko yhteiskunnan jakolinjojen kannalta tärkeitä tekijöitä ja monet tutkijat ovat 2000-luvun alkupuolelta alkaen korostaneet sen merkitystä äänestyskäyttäytymisen selittäjänä (esim. Stubager, 2009). Äänestäjät, joilla on matala koulutustaso, kokevat usein kuuluvansa globalisaation ”häviäjiin”, joiden asema työmarkkinoilla on länsimaissa uhattuna (esim. Kriesi ym., 2008). Nämä äänestäjät kannattavat usein oikeistopopulistisia puolueita. Olonsa turvalliseksi tuntevat, korkeasti koulutetut globalisaation ”voittajat” äänestävät yleensä puolueita, jotka keskittyvät ympäristöön ja muihin postmodernin yhteiskunnan kysymyksiin.

Koulutuserojen osalta puoluevalinta vastaa jossain määrin näitä ennakko-odotuksia. Perussuomalaisten kannatuksen keskittyminen perusasteelle ja Vihreiden korkeakoulutuksen saaneille ovat selvimmät merkit koulutuksesta yhteiskunnallisen jakolinjan ilmentymänä. Tasaisimmin kannatusta kaikilta koulutusasteilta saa Vasemmistoliitto. Vuoteen 2019 verrattuna nousi Kokoomuksen kannatus huomattavasti kaikilla muilla asteilla, paitsi perusasteella. Tämäkin on ymmärrettävissä globalisaatiokehyksen kautta, jossa äänestäjät näkevät Kokoomuksen ajavan nimenomaan korkeakoulutettujen etuja. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutettujen kohdalla Kokoomuksen kannatusnousu olikin suurinta, peräti 11 ja 16 prosenttiyksikköä. Vihreät vastaavasti menetti kannatustaan juuri korkeakoulutettujen keskuudessa, Vasemmistoliiton tavoin. SDP puolestaan pärjäsi paremmin ylimmissä koulutusluokissa, joka ainakin osin lienee strategisen äänestämisen tulosta.

Lopuksi

Vuoden 2023 eduskuntavaalien puoluevalinnoissa näkyvät suurelta osin aiemmasta tutkimuksesta tutut ilmiöt. Suomessa, kuten myös monissa muissa maissa, puoluevalinnassa näkyy sukupuolten välinen ero. Vihreiden ja vasemmistopuolueiden äänet tulevat korostuneesti naisilta, oikeistopuolueiden miehiltä. Näyttää tosin siltä, että aiempaa suurempi osuus naisista äänesti Kokoomusta ja Perussuomalaisia. Hallitus-oppositio -asetelmasta tulkittuna on kuitenkin ilmiselvää, että 2023 vaaleissa hallitusvalta siirtyi naisten pääasiallisesti kannattamilta puolueilta tyypillisesti miesäänestäjien kannattamille puolueille. Yhtä selkeää eroa hallituksen ja opposition tai vasemmiston ja oikeiston välillä ei kuitenkaan ole yhtä helppo löytää iän osalta. Puoluevalinnassa on vähintään yhtä merkittäviä eroja ikäluokkien sisällä kuin niiden välilläkin. Joka tapauksessa Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajat ovat usein nuoria, SDP:n ja Keskustan äänestäjät ovat usein myöhäisessä keski-iässä tai eläkeiässä. Kokoomusta äänestämään näyttäisi siirtyneen erityisesti keski-ikäisiä, mutta ei nuoria tai eläkeikäisiä äänestäjiä. On todennäköistä, että vasemmiston ja Vihreiden poliittinen agenda puhuttelee erityisesti postmodernissa nyky-yhteiskunnassa identiteettiään rakentaneita nuoria. Samaa postmodernin yhteiskuntakehityksen vaikutusta lienevät myös erot koulutuksen suhteen. Asemastaan ja tulevaisuudestaan varmemmat korkeakoulutetut äänestävät verrattain harvoin Perussuomalaisia, joiden ajama politiikka houkuttelee puolestaan oman elämänsä edellytyksistä huolissaan olevia matalasti koulutettuja kansanosia (ks. myös Im ym., 2022). Vuoteen 2019 verrattuna Kokoomus saikin taakseen korostuneesti korkeakoulutetun äänestäjäkunnan.

Lauri Rapeli, Åbo Akademi, lauri.rapeli@abo.fi

Lähteet

Coffé, H. (2018). Gender and the radical right. Teoksessa J. Rydgren (toim.), The Oxford Handbook of the Radical Right (s. 200–211). Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780190274559.013.10

Gidengil, E., Tarkiainen, L., Wass, H., & Martikainen, P. (2019). Turnout and education: Is education proxying for pre-adult experiences within the family? Political Science Research and Methods, 7(2), 349–365. https://doi.org/10.1017/psrm.2017.32

Im, Z., Wass, H., Kantola, A., & Kauppinen, T. (2023). With status decline in sight, voters turn radical right: How do experience and expectation of status decline shape electoral behaviour? European Political Science Review, 15(1), 116–135. https://doi.org/10.1017/S1755773922000406

Kriesi, H., Grande, E., Lachat, R., Dolezal, M., Bornschier, S., & Frey, T. (2008). West European Politics in the Age of Globalization. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511790720

Peterson, J., Smith, K., & Hibbing, J. (2020). Do People Really Become More Conservative as They Age? The Journal of Politics, 82(2), 600–611. https://doi.org/10.1086/706889

Spierings, N., & Zaslove, A. (2017). Gender, populist attitudes, and voting: explaining the gender gap in voting for populist radical right and populist radical left parties. West European Politics, 40(4), 821–847. https://doi.org/10.1080/01402382.2017.1287448

Stubager, R. (2009). Education‐based group identity and consciousness in the authoritarian‐ libertarian value conflict. European Journal of Political Research, 48(2), 204–233. https://doi.org/10.1111/j.1475-6765.2008.00834.x

Suuronen, A., Grönlund, K., & Siren, R., (2020). Puolueiden äänestäjät. Teoksessa S. Borg, E. Kestilä-Kekkonen & H. Wass (toim.), Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019 (s. 260–287). Oikeusministeriö.

Wagner, M., & Kritzinger, S. (2012). Ideological dimensions and vote choice: Age group differences in Austria. Electoral Studies, 31(2), 285–296. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2011.11.008