Johdanto
- Yleisesti henkilöitymisellä viitataan muutokseen, jossa yksittäisten poliitikkojen merkitys kasvaa politiikan kollektiivisten toimijoiden (puolueet) ja ideologioiden kustannuksella.
- Julkisuudessakin toistetaan usein ajatusta, jonka mukaan puoluejohtajien merkitys on nykypolitiikassa kasvanut. Asiaa koskeva suhteellisen laaja akateeminen tutkimus ei ole kuitenkaan pystynyt tuottamaan yksiselitteisiä tuloksia henkilöitymiskehityksestä.
- Luvussa tutkitaan kuinka henkilöityminen on näkynyt ja minkälainen sen vaikutus on ollut 2000-luvun eduskuntavaaleissa.
- Tutkimme henkilöitymistä sekä puoluejohtajien, että yksittäisten ehdokkaiden tasolla.
Puoluejohtajan merkitys on kasvanut
- Verrattuna 1990-luvun alkuun puoluejohtajan merkitys puoluevalinnalle on kasvanut huomattavasti.
- 2010-luvulla joka viides äänestäjä piti puoluejohtajan henkilökohtaista kyvykkyyttä ratkaisevana tekijä.
- Eri puolueiden kannattajissa on selkeitä eroja, jotka voivat liittyä esimerkiksi puoluekulttuuriin ja ideologisiin arvostuksiin.
- Vihreiden ja SDP:n kannattajat pitävät puoluejohtajan merkitystä selvästi keskimääristä vähäisempänä oman puoluevalintansa kannalta.
- Perussuomalaisten kannattajat painottavat puoluejohtajan roolia useammin kuin muiden puolueiden kannattajat.
Puolue on ehdokasta tärkeämpi
- Viimeisten kolmen vaalien aikana suurin osa äänestäjistä on todennut puolueiden olevan ehdokkaita tärkeämpiä.
- Ehdokkaan puoluekanta on äänestäjille tärkein ehdokkaan ominaisuus (37 %, kuvio 7.5) äänestyspäätöstä tehdessä.
- Hajaantunut henkilöityminen ei vaikuta olevan nousussa.
Ehdokkaan valitseminen on vaikempaa
- Ehdokasvalinta koetaan hiukan puoluevalintaa vaikeammaksi.
- Joka neljäs (ehdokasvalinta) tai viides (puoluevalinta) vastaaja koki äänestysvalinnan vaikeiksi.
- Vaikeimmaksi äänestyspäätöksen kokevat nuoret äänestäjät, äänestäjät jotka eivät identifioi puolueeseen, tai joilla ei ole kiinnostusta politiikkaa kohtaan.
Äänestäjät suosivat paikallisia ja keski-ikäisiä ehdokkaita
- Samaa sukupuolta olevien ehdokkaiden äänestäminen on hyvin yleistä (miehet äänestävät miesehdokkaita ja naiset – naisehdokkaita).
- Samanikäisten ehdokkaiden äänestäminen on paljon harvinaisempaa. Kaikenikäiset äänestäjät suosivat 40-siä ehdokkaita.
- Paikallisella edustuksella on merkitystä! Puolet äänestäjistä valitsivat oman kuntansa ehdokkaan.
Johtopäätökset
- Puoluejohtajien merkitys äänestyspäätöksissä on kasvanut 1990-luvulta, mutta puolueiden välillä on huomattavia eroja.
- Ehdokkaiden osalta henkilöityminen ei ole korostunut 2000-luvulla, vaan se on mahdollisesti jopa vähentynyt.
- Puoluevalinta on äänestäjille helpompaa kuin yksittäisen ehdokkaan valinta. Ehdokasvalinnan helppous vaihtelee kuitenkin äänestäjäryhmittäin.
- Omasta iästään huolimatta äänestäjät antavat äänensä tyypillisesti keski-ikäiselle ehdokkaalle.