Eduskuntavaalitutkimus 2019

Edustuksellisuuden henkilökohtainen ulottuvuus – puoluejohtajat ja ehdokkaat

Åsa von Schoultz, Theodora Järvi ja Mikko Mattila

Johdanto

  • Yleisesti henkilöitymisellä viitataan muutokseen, jossa yksittäisten poliitikkojen merkitys kasvaa politiikan kollektiivisten toimijoiden (puolueet) ja ideologioiden kustannuksella.
  • Julkisuudessakin toistetaan usein ajatusta, jonka mukaan puoluejohtajien merkitys on nykypolitiikassa kasvanut. Asiaa koskeva suhteellisen laaja akateeminen tutkimus ei ole kuitenkaan pystynyt tuottamaan yksiselitteisiä tuloksia henkilöitymiskehityksestä.
  • Luvussa tutkitaan kuinka henkilöityminen on näkynyt ja minkälainen sen vaikutus on ollut 2000-luvun eduskuntavaaleissa.
  • Tutkimme henkilöitymistä sekä puoluejohtajien, että yksittäisten ehdokkaiden tasolla.

Puoluejohtajan merkitys on kasvanut

  • Verrattuna 1990-luvun alkuun puoluejohtajan merkitys puoluevalinnalle on kasvanut huomattavasti.
  • 2010-luvulla joka viides äänestäjä piti puoluejohtajan henkilökohtaista kyvykkyyttä ratkaisevana tekijä.
  • Eri puolueiden kannattajissa on selkeitä eroja, jotka voivat liittyä esimerkiksi puoluekulttuuriin ja ideologisiin arvostuksiin.
  • Vihreiden ja SDP:n kannattajat pitävät puoluejohtajan merkitystä selvästi keskimääristä vähäisempänä oman puoluevalintansa kannalta.
  • Perussuomalaisten kannattajat painottavat puoluejohtajan roolia useammin kuin muiden puolueiden kannattajat.
Puoluuen puheenjohtajan merkitys puoluevalinnalle 1991-2019 (% ratkaiseva).

Puolue on ehdokasta tärkeämpi

  • Viimeisten kolmen vaalien aikana suurin osa äänestäjistä on todennut puolueiden olevan ehdokkaita tärkeämpiä.
  • Ehdokkaan puoluekanta on äänestäjille tärkein ehdokkaan ominaisuus (37 %, kuvio 7.5) äänestyspäätöstä tehdessä.
  • Hajaantunut henkilöityminen ei vaikuta olevan nousussa.
Kumpi on tärkeämpi, puolue vai ehokas? (1983-2019, %).

Ehdokkaan valitseminen on vaikempaa

  • Ehdokasvalinta koetaan hiukan puoluevalintaa vaikeammaksi.
  • Joka neljäs (ehdokasvalinta) tai viides (puoluevalinta) vastaaja koki äänestysvalinnan vaikeiksi.
  • Vaikeimmaksi äänestyspäätöksen kokevat nuoret äänestäjät, äänestäjät jotka eivät identifioi puolueeseen, tai joilla ei ole kiinnostusta politiikkaa kohtaan.
Ehdokas- ja puoluevalinnan helppous (%).

Äänestäjät suosivat paikallisia ja keski-ikäisiä ehdokkaita

  • Samaa sukupuolta olevien ehdokkaiden äänestäminen on hyvin yleistä (miehet äänestävät miesehdokkaita ja naiset – naisehdokkaita).
  • Samanikäisten ehdokkaiden äänestäminen on paljon harvinaisempaa. Kaikenikäiset äänestäjät suosivat 40-siä ehdokkaita.
  • Paikallisella edustuksella on merkitystä! Puolet äänestäjistä valitsivat oman kuntansa ehdokkaan.
Minkä tyyppisiä ehdokkaita äänestäjät valitsivat vuoden 2019 eduskuntavaaleissa?

Johtopäätökset

  • Puoluejohtajien merkitys äänestyspäätöksissä on kasvanut 1990-luvulta, mutta puolueiden välillä on huomattavia eroja.
  • Ehdokkaiden osalta henkilöityminen ei ole korostunut 2000-luvulla, vaan se on mahdollisesti jopa vähentynyt.
  • Puoluevalinta on äänestäjille helpompaa kuin yksittäisen ehdokkaan valinta. Ehdokasvalinnan helppous vaihtelee kuitenkin äänestäjäryhmittäin.
  • Omasta iästään huolimatta äänestäjät antavat äänensä tyypillisesti keski-ikäiselle ehdokkaalle.