Eduskuntavaalitutkimus 2019

Edustuksellisuuden henkilökohtainen ulottuvuus – puoluejohtajat ja ehdokkaat

Åsa von Schoultz, Theodora Järvi ja Mikko Mattila

Johdanto

  • Yleisesti henkilöitymisellä viitataan muutokseen, jossa yksittäisten poliitikkojen merkitys kasvaa politiikan kollektiivisten toimijoiden (puolueet) ja ideologioiden kustannuksella.
  • Julkisuudessakin toistetaan usein ajatusta, jonka mukaan puoluejohtajien merkitys on nykypolitiikassa kasvanut. Asiaa koskeva suhteellisen laaja akateeminen tutkimus ei ole kuitenkaan pystynyt tuottamaan yksiselitteisiä tuloksia henkilöitymiskehityksestä.
  • Luvussa tutkitaan kuinka henkilöityminen on näkynyt ja minkälainen sen vaikutus on ollut 2000-luvun eduskuntavaaleissa.
  • Tutkimme henkilöitymistä sekä puoluejohtajien, että yksittäisten ehdokkaiden tasolla.

Puoluejohtajan merkitys on kasvanut

  • Verrattuna 1990-luvun alkuun puoluejohtajan merkitys puoluevalinnalle on kasvanut huomattavasti.
  • 2010-luvulla joka viides äänestäjä piti puoluejohtajan henkilökohtaista kyvykkyyttä ratkaisevana tekijä.
  • Eri puolueiden kannattajissa on selkeitä eroja, jotka voivat liittyä esimerkiksi puoluekulttuuriin ja ideologisiin arvostuksiin.
  • Vihreiden ja SDP:n kannattajat pitävät puoluejohtajan merkitystä selvästi keskimääristä vähäisempänä oman puoluevalintansa kannalta.
  • Perussuomalaisten kannattajat painottavat puoluejohtajan roolia useammin kuin muiden puolueiden kannattajat.
Puoluuen puheenjohtajan merkitys puoluevalinnalle 1991-2019 (% ratkaiseva).

Puolue on ehdokasta tärkeämpi

  • Viimeisten kolmen vaalien aikana suurin osa äänestäjistä on todennut puolueiden olevan ehdokkaita tärkeämpiä.
  • Ehdokkaan puoluekanta on äänestäjille tärkein ehdokkaan ominaisuus (37 %, kuvio 7.5) äänestyspäätöstä tehdessä.
  • Hajaantunut henkilöityminen ei vaikuta olevan nousussa.
Kumpi on tärkeämpi, puolue vai ehokas? (1983-2019, %).

Ehdokkaan valitseminen on vaikempaa

  • Ehdokasvalinta koetaan hiukan puoluevalintaa vaikeammaksi.
  • Joka neljäs (ehdokasvalinta) tai viides (puoluevalinta) vastaaja koki äänestysvalinnan vaikeiksi.
  • Vaikeimmaksi äänestyspäätöksen kokevat nuoret äänestäjät, äänestäjät jotka eivät identifioi puolueeseen, tai joilla ei ole kiinnostusta politiikkaa kohtaan.
Ehdokas- ja puoluevalinnan helppous (%).

Äänestäjät suosivat paikallisia ja keski-ikäisiä ehdokkaita

  • Samaa sukupuolta olevien ehdokkaiden äänestäminen on hyvin yleistä (miehet äänestävät miesehdokkaita ja naiset – naisehdokkaita).
  • Samanikäisten ehdokkaiden äänestäminen on paljon harvinaisempaa. Kaikenikäiset äänestäjät suosivat 40-siä ehdokkaita.
  • Paikallisella edustuksella on merkitystä! Puolet äänestäjistä valitsivat oman kuntansa ehdokkaan.
Minkä tyyppisiä ehdokkaita äänestäjät valitsivat vuoden 2019 eduskuntavaaleissa?

Johtopäätökset

  • Puoluejohtajien merkitys äänestyspäätöksissä on kasvanut 1990-luvulta, mutta puolueiden välillä on huomattavia eroja.
  • Ehdokkaiden osalta henkilöityminen ei ole korostunut 2000-luvulla, vaan se on mahdollisesti jopa vähentynyt.
  • Puoluevalinta on äänestäjille helpompaa kuin yksittäisen ehdokkaan valinta. Ehdokasvalinnan helppous vaihtelee kuitenkin äänestäjäryhmittäin.
  • Omasta iästään huolimatta äänestäjät antavat äänensä tyypillisesti keski-ikäiselle ehdokkaalle.
Yleiskatsaus
Vaalitutkimus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen nimetöntä tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.