Politiikan ilmastonmuutos: keskeiset tulokset

Viides peräkkäinen kansallinen vaalitutkimus (eduskuntavaalit 2003, 2007, 2011, 2015 ja 2019)
Toteuttajana Suomen vaalitutkimuskonsortio, joka on kolmen yliopiston vaalitutkijoiden perustama yhteistyöverkosto (Åbo Akademi, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto)
Tutkimuksissa mukana kirjoittajia muistakin organisaatioista
Aineistonkeruun rahoittaja oikeusministeriö
Tutkimussarja toimii kulmakivenä kansalaisten poliittisen osallistumisen ja poliittisten mielipiteiden seurannalle (demokratiaindikaattorit; ks. vaalitutkimus.fi)

Toimitettu artikkelikokoelma; viisi osaa ja yhteensä 22 lukua
Päätutkimusaineistona vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeisinä kuukausina kerätty, valtakunnallisesti äänioikeutettuja edustava kysely (vastaajia 1 598)
Kyselyssä kaksi osaa: Taloustutkimuksen haastattelijoiden toteuttama, tutkimuksen päälomaketta koskeva kasvokkainen kysely (1 598 vastaajaa); lisäksi Taloustutkimuksen toteuttama perävaunukysely (753 vastaajaa), johon vastattiin verkossa tai postitse.
Aineiston tarkemmat tiedot löytyvät kirjan aineistoliitteestä
Kirjassa on hyödynnetty runsaasti myös muita tutkimusaineistoja. Monet kirjan luvut sisältävät pitkittäistarkasteluja ja osan V luvut kansainvälisiä vertailuja.
Kyselyaineisto arkistoidaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (avoin jatkokäyttö)

Puoluekenttä on talouden globaalin rakennemuutoksen jäljiltä jatkuvassa käymistilassa: sekä äänestäjät että puolueet liikkuvat
Politiikan uudet ja vanhat jakolinjat menevät äänestäjien arvoissa, asenteissa ja näkemyksissä limittäin ja lomittain: pizzaslice-malli perinteisen nelikentän sijaan
Kulttuurisotaisa yhteiskunnallinen ilmapiiri edistää poliittisten identiteettien moninaistumista

Eduskuntavaalitutkimus 2019: keskeiset tulokset

Äänestysprosentti nousi (+ 2 prosenttiyksikköä, 72,1 %) – eniten 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä (+ 8 prosenttiyksikköä)
Pääministeripuolueen asema saavutettiin alle 18 prosentin kannatuksella – poikkeuksellista myös eurooppalaisessa vertailussa

Naisehdokkaita ennätysmäärä (42 %) – valittiin myös ennätysmäärä (47 %), naiset äänestivät enemmän naisia (62 %)
Ensimmäiset ”internetvaalit” Suomessa – verkkosisällöillä merkitystä erityisesti nuorimmille äänestäjille
Kirjeäänestys ulkosuomalaisille ensimmäistä kertaa (6 000 äänestäjää) (todistajakäytäntö)
Sosiokulttuuristen teemojen vahva nousu politiikan agendalle (ilmastonmuutos, maahanmuutto) – kuitenkin kansalaisten mielestä tärkeimmät teemat sote, vanhustenhoito ja työllisyys

Hallituspuolueet yhteen laskettuna menettävät lähes poikkeuksetta eduskuntavaaleissa kannatustaan
Pääministerin vastuu heijastuu aiempaa enemmän pääministerin puolueen kannatukseen eduskuntavaaleissa
Suurin osa puoluejohtajista oli kaikkien valitsijoiden keskuudessa suositumpi kuin heidän puolueensa
Henkilöitymisen trendi on silti tasaantunut 2010-luvulla

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen puoluejärjestelmä on ollut ja on kaikkein vakaimpia – silti entisen kolmen suuren yhteenlaskettu ääniosuus jäi 48,5 prosenttiin vuonna 2019
Puolueiden kannatus vaihtelee alueittain suuresti. Tasaisimmin ääniä maan eri osista kerää Perussuomalaiset. Epätasaisimmin kannatus on jakautunut RKP:llä, Vihreillä ja Kokoomuksella.
Polarisaatio on maltillista – ideologisen keskustan suosio on vielä voimissaan (taloud./soskultt.) – SDP kaikilla ristiriitaulottuvuuksilla lähellä vaalien koko äänestäjäkuntaa

PS:n hajaannus muuttanut kannattajakunnan profiilia melko vähän – hieman aikaisempaa miesvoittoisempi, oikeistolaisempi, konservatiivisempi ja ympäristönsuojeluvastaisempi – kv-vertailussa verrattain maltillinen
PS:n kannattajat suhtautuvat yhä nuivemmin muihin puolueisiin, ja muiden puolueiden äänestäjät suhtautuvat yhä viileämmin Perussuomalaisiin puolueena
Euroopassa sosiaalidemokraattien kannatus pienentynyt eniten niissä väestöryhmissä, jotka perinteisesti ovat olleet vankimpia kannattajaryhmiä
Suomessa eläkeläisten osuus Sosialidemokraattisen puolueen kannattajista on suurempi kuin missään muussa Länsi-Euroopan maassa.

Usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä tyytyväisyys demokratiaan ovat Suomessa keskimääräistä korkeampaa
Poliittisessa kiinnittymisessä jäämme silti jälkeen muista pohjoismaista – suomalaisten nopeammin lisääntyvä kiinnostus politiikkaa kohtaan on kuitenkin tasoittanut eroja 2010-luvulla.
Suomalaiset ovat keskimääräistä aktiivisempia poliittisia osallistujia, vaikka eivät aivan kärkeen sijoitukaan
Erityisen huomionarvoista on suomalaisten erittäin heikko sisäinen kansalaispätevyys ja osallistumisen eriarvoistumiskehitys