Kansalliset eduskuntavaali-tutkimukset
- Viides peräkkäinen kansallinen vaalitutkimus (eduskuntavaalit 2003, 2007, 2011, 2015 ja 2019)
- Toteuttajana Suomen vaalitutkimuskonsortio, joka on kolmen yliopiston vaalitutkijoiden perustama yhteistyöverkosto (Åbo Akademi, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto)
- Tutkimuksissa mukana kirjoittajia muistakin organisaatioista
- Aineistonkeruun rahoittaja oikeusministeriö
- Tutkimussarja toimii kulmakivenä kansalaisten poliittisen osallistumisen ja poliittisten mielipiteiden seurannalle (demokratiaindikaattorit; ks. vaalitutkimus.fi)
Eduskuntavaalitutkimus 2019
- Toimitettu artikkelikokoelma; viisi osaa ja yhteensä 22 lukua
- Päätutkimusaineistona vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeisinä kuukausina kerätty, valtakunnallisesti äänioikeutettuja edustava kysely (vastaajia 1 598)
- Kyselyssä kaksi osaa: Taloustutkimuksen haastattelijoiden toteuttama, tutkimuksen päälomaketta koskeva kasvokkainen kysely (1 598 vastaajaa); lisäksi Taloustutkimuksen toteuttama perävaunukysely (753 vastaajaa), johon vastattiin verkossa tai postitse.
- Aineiston tarkemmat tiedot löytyvät kirjan aineistoliitteestä
- Kirjassa on hyödynnetty runsaasti myös muita tutkimusaineistoja. Monet kirjan luvut sisältävät pitkittäistarkasteluja ja osan V luvut kansainvälisiä vertailuja.
- Kyselyaineisto arkistoidaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (avoin jatkokäyttö)
Kirjan sisällys
- Johdanto: mikä politiikan ilmastonmuutos?
- Veljekset kuin ilvekset (kuvaus vaalikaudesta 2015-2019)
- Naiset eduskuntavaaleissa ja sukupuolen merkitys äänestämisessä
- Internet ja sosiaalinen media osana vaalikampanjaa
- Hallitus- ja oppositioaseman yhteys kansalaisten puoluevalintoihin
- Valitsijoiden korostamat asiakysymykset ja hallituksen toimien arviointi
- Edustuksellisuuden henkilökohtainen ulottuvuus – puoluejohtajat ja ehdokkaat
- Hallituksen muodostaminen: Katosiko strateginen hallitusohjelma?
- Suomalaisten arviot puolueiden vaalilupausten luotettavuudesta ja toteutumisesta
- Asiakysymykset ja äänestäjien liikkuvuus
- Puolueiden äänestäjät
- Polarisoituuko politiikka Suomessa? Puolueiden äänestäjäkuntien arvosiirtymät 2003–2019
- Perussuomalaisten äänestäjäkunnan muutos 2011–2019
- Joustavien äänestysmuotojen merkitys yhdenvertaiselle poliittiselle osallistumiselle
- Vakoilija vaaliteltalla: äänestäjien kokemukset vaalihäirinnästä
- Vaalihäirinnän torjuminen demokraattisesti kestävällä tavalla
- Viraali vihaisuus ja tahmea nauru: tunteet ja algoritmit digitaalisessa vaalikampanjoinnissa
- Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan
- Minkälaisia poliittisia osallistujia suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa?
- Electoral volatility: Finland in a comparative perspective
- Perussuomalaiset eurooppalaisessa vertailussa
- Sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatuspohjan muutos Länsi-Euroopassa
I Johdanto
II Hallitus vastaan oppositio
III Puoluekentän moninapaistuminen
IV Osallistumisen riskit, uhat ja tukitoimet
Mikä on politiikan ilmastonmuutos?
- Puoluekenttä on talouden globaalin rakennemuutoksen jäljiltä jatkuvassa käymistilassa: sekä äänestäjät että puolueet liikkuvat
- Politiikan uudet ja vanhat jakolinjat menevät äänestäjien arvoissa, asenteissa ja näkemyksissä limittäin ja lomittain: pizzaslice-malli perinteisen nelikentän sijaan
- Kulttuurisotaisa yhteiskunnallinen ilmapiiri edistää poliittisten identiteettien moninaistumista
Eduskuntavaalitutkimus 2019: keskeiset tulokset
- Mikä oli uutta vuoden 2019 vaaleissa?
- Mikä selittyy normaalilla vaalidynamiikalla?
- Mitkä seikat osoittavat poliittisen ilmaston muuttuneen?
Eduskuntavaalien 2019 tulos
- Äänestysprosentti nousi (+ 2 prosenttiyksikköä, 72,1 %) – eniten 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä (+ 8 prosenttiyksikköä)
- Pääministeripuolueen asema saavutettiin alle 18 prosentin kannatuksella – poikkeuksellista myös eurooppalaisessa vertailussa
Mikä oli uutta vaaleissa 2019?
- Naisehdokkaita ennätysmäärä (42 %) – valittiin myös ennätysmäärä (47 %), naiset äänestivät enemmän naisia (62 %)
- Ensimmäiset ”internetvaalit” Suomessa – verkkosisällöillä merkitystä erityisesti nuorimmille äänestäjille
- Kirjeäänestys ulkosuomalaisille ensimmäistä kertaa (6 000 äänestäjää) (todistajakäytäntö)
- Sosiokulttuuristen teemojen vahva nousu politiikan agendalle (ilmastonmuutos, maahanmuutto) – kuitenkin kansalaisten mielestä tärkeimmät teemat sote, vanhustenhoito ja työllisyys
Edelleen hallitus häviää, oppositio voittaa
- Hallituspuolueet yhteen laskettuna menettävät lähes poikkeuksetta eduskuntavaaleissa kannatustaan
- Pääministerin vastuu heijastuu aiempaa enemmän pääministerin puolueen kannatukseen eduskuntavaaleissa
- Suurin osa puoluejohtajista oli kaikkien valitsijoiden keskuudessa suositumpi kuin heidän puolueensa
- Henkilöitymisen trendi on silti tasaantunut 2010-luvulla
…mutta puoluekenttä moninapaistuu
- Eurooppalaisessa vertailussa Suomen puoluejärjestelmä on ollut ja on kaikkein vakaimpia – silti entisen kolmen suuren yhteenlaskettu ääniosuus jäi 48,5 prosenttiin vuonna 2019
- Puolueiden kannatus vaihtelee alueittain suuresti. Tasaisimmin ääniä maan eri osista kerää Perussuomalaiset. Epätasaisimmin kannatus on jakautunut RKP:llä, Vihreillä ja Kokoomuksella.
- Polarisaatio on maltillista – ideologisen keskustan suosio on vielä voimissaan (taloud./soskultt.) – SDP kaikilla ristiriitaulottuvuuksilla lähellä vaalien koko äänestäjäkuntaa
- PS:n hajaannus muuttanut kannattajakunnan profiilia melko vähän – hieman aikaisempaa miesvoittoisempi, oikeistolaisempi, konservatiivisempi ja ympäristönsuojeluvastaisempi – kv-vertailussa verrattain maltillinen
- PS:n kannattajat suhtautuvat yhä nuivemmin muihin puolueisiin, ja muiden puolueiden äänestäjät suhtautuvat yhä viileämmin Perussuomalaisiin puolueena
- Euroopassa sosiaalidemokraattien kannatus pienentynyt eniten niissä väestöryhmissä, jotka perinteisesti ovat olleet vankimpia kannattajaryhmiä
- Suomessa eläkeläisten osuus Sosialidemokraattisen puolueen kannattajista on suurempi kuin missään muussa Länsi-Euroopan maassa.
- Usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä tyytyväisyys demokratiaan ovat Suomessa keskimääräistä korkeampaa
- Poliittisessa kiinnittymisessä jäämme silti jälkeen muista pohjoismaista – suomalaisten nopeammin lisääntyvä kiinnostus politiikkaa kohtaan on kuitenkin tasoittanut eroja 2010-luvulla.
- Suomalaiset ovat keskimääräistä aktiivisempia poliittisia osallistujia, vaikka eivät aivan kärkeen sijoitukaan
- Erityisen huomionarvoista on suomalaisten erittäin heikko sisäinen kansalaispätevyys ja osallistumisen eriarvoistumiskehitys
