Eduskuntavaalitutkimus 2019

Internet ja sosiaalinen media osana vaalikampanjaa

Kim Strandberg ja Sami Borg

Aineistot ja päätuloksia

  • Tämä luku tarkastelee sekä ehdokkaiden että valitsijoiden internetin ja sosiaalisen median käyttöä eduskuntavaaleissa; erityisesti vuoden 2019 vaaleissa mutta myös kattavin trendiaineistoin.
  • Päätutkimusaineistoina käytetään vuoden 2019 vaalien valitsijakyselyä (n=1598) sekä ehdokasaineistoa, joka sisältää tiedot kaikkien vaaliehdokkaiden esilläolosta internetissä ja sosiaalisessa mediassa vuoden 2019 vaaleissa (N=2489). Käytössä on myös vastaavia aineistoja aiemmista eduskuntavaaleista.
  • Internetin ja sosiaalisen median käyttö on kasvanut eduskuntavaaleissa tasaisesti vuodesta 1999 alkaen (1999-2019).
  • Puolueet ja ehdokkaat ryhtyivät käyttämään eduskuntavaalikontekstissa verkkoa ja sosiaalista mediaa aktiivisesti valitsijoita aikaisemmin. Eri kanavat ovat kasvattaneet suosiotaan merkittävästi eri vaaleissa. (”uudet” suositut sovellukset: YouTube 2007; Facebook 2011; Twitter 2015).
Kansanedustajaehdokkaat internetin ja sosiaalisen median käyttäjinä vaaliessa 2003-2019 (%).

Ehdokkaita koskevia tuloksia

  • Vuoden 2019 eduskuntavaalikampanjoinnin eniten suosiotaan lisännyt, ”kuuma” sovellus oli Instagram; ehdokkailla sen käyttö kasvoi 13 prosentista 41 prosenttiin vuodesta 2015 vuoteen 2019.
  • Vuoden 2019 eduskuntavaalikampanjalle oli tyypillistä ehdokkaiden aiempaa laajempi esilläolo internetin ja sosiaalisen median eri kanavilla.
  • Nuorimmat ehdokkaat ovat aktiivisimpia käyttämään sosiaalista mediaa kampanjoinnissaan. Lisäksi naisehdokkaat ovat tässä suhteessa yleisesti ottaen jonkin verran miesehdokkaita aktiivisempia.
  • Suurimpien puolueiden ehdokkaat sekä istuvat kansanedustajat olivat ahkerimpia internetin ja sosialisen median käyttäjiä kampanjoissaan vuonna 2019, kuten aiemmissakin eduskuntavaaleissa.
Äänioikeutetut kansalaiset internetin ja sosiaalisen median käyttäjinä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa (%).

Valitsijoita koskevia tuloksia

  • Valitsijat käyttivät internetiä ja sosiaalista mediaa kampanjoiden seuraamiseen vuonna 2019 selvästi laajemmin kuin aikaisemmissa eduskuntavaaleissa.
  • Voidaan puhua nettikampanjoinnin tavoittavuuden läpimurrosta.
  • Vaalikoneet ovat suosituin tapa seurata vaaleja internetissä. Vuosina 2015-2019 eniten kasvoivat vaalilähetysten seuraaminen verkossa ja sosiaalisessa mediassa sekä sosiaalisen median käyttö yleensä.
  • Erityisesti nuoret mutta myös keski-ikäiset käyttivät nettiä ja sosiaalista mediaa kohtuullisen paljon vuoden 2019 eduskuntavaalien seuraamiseen.
  • Ahkerimpia netin ja sosiaalisen median käyttäjiä vaaleissa ovat korkeimmin koulutetut sekä politiikasta kiinnostuneimmat äänioikeutetut.

Päätelmiä

  • Huhtikuun 2019 vaalit olivat tähänastisista eduskuntavaaleista voimakkaimmin ”internetvaalit”.
  • Havainnot eri ehdokas- ja ja valitsijaryhmien netin ja sosiaalisen median käytöstä toivat esiin joitakin ”vanhoja” piirteitä mutta myös paljon uusia tuloksia.
  • Netin ja sosiaalisen median käyttö vaaleissa näyttää jo saavuttaneen sellaisen ”kypsyysasteen”, josta internetillä ja sosiaalisella medialla on enää vähän matkaa eduskuntavaalien tärkeimmäksi kampanjointiareenaksi.
Yleiskatsaus
Vaalitutkimus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen nimetöntä tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.