Aineistot ja päätuloksia
- Tämä luku tarkastelee sekä ehdokkaiden että valitsijoiden internetin ja sosiaalisen median käyttöä eduskuntavaaleissa; erityisesti vuoden 2019 vaaleissa mutta myös kattavin trendiaineistoin.
- Päätutkimusaineistoina käytetään vuoden 2019 vaalien valitsijakyselyä (n=1598) sekä ehdokasaineistoa, joka sisältää tiedot kaikkien vaaliehdokkaiden esilläolosta internetissä ja sosiaalisessa mediassa vuoden 2019 vaaleissa (N=2489). Käytössä on myös vastaavia aineistoja aiemmista eduskuntavaaleista.
- Internetin ja sosiaalisen median käyttö on kasvanut eduskuntavaaleissa tasaisesti vuodesta 1999 alkaen (1999-2019).
- Puolueet ja ehdokkaat ryhtyivät käyttämään eduskuntavaalikontekstissa verkkoa ja sosiaalista mediaa aktiivisesti valitsijoita aikaisemmin. Eri kanavat ovat kasvattaneet suosiotaan merkittävästi eri vaaleissa. (”uudet” suositut sovellukset: YouTube 2007; Facebook 2011; Twitter 2015).
Ehdokkaita koskevia tuloksia
- Vuoden 2019 eduskuntavaalikampanjoinnin eniten suosiotaan lisännyt, ”kuuma” sovellus oli Instagram; ehdokkailla sen käyttö kasvoi 13 prosentista 41 prosenttiin vuodesta 2015 vuoteen 2019.
- Vuoden 2019 eduskuntavaalikampanjalle oli tyypillistä ehdokkaiden aiempaa laajempi esilläolo internetin ja sosiaalisen median eri kanavilla.
- Nuorimmat ehdokkaat ovat aktiivisimpia käyttämään sosiaalista mediaa kampanjoinnissaan. Lisäksi naisehdokkaat ovat tässä suhteessa yleisesti ottaen jonkin verran miesehdokkaita aktiivisempia.
- Suurimpien puolueiden ehdokkaat sekä istuvat kansanedustajat olivat ahkerimpia internetin ja sosialisen median käyttäjiä kampanjoissaan vuonna 2019, kuten aiemmissakin eduskuntavaaleissa.
Valitsijoita koskevia tuloksia
- Valitsijat käyttivät internetiä ja sosiaalista mediaa kampanjoiden seuraamiseen vuonna 2019 selvästi laajemmin kuin aikaisemmissa eduskuntavaaleissa.
- Voidaan puhua nettikampanjoinnin tavoittavuuden läpimurrosta.
- Vaalikoneet ovat suosituin tapa seurata vaaleja internetissä. Vuosina 2015-2019 eniten kasvoivat vaalilähetysten seuraaminen verkossa ja sosiaalisessa mediassa sekä sosiaalisen median käyttö yleensä.
- Erityisesti nuoret mutta myös keski-ikäiset käyttivät nettiä ja sosiaalista mediaa kohtuullisen paljon vuoden 2019 eduskuntavaalien seuraamiseen.
- Ahkerimpia netin ja sosiaalisen median käyttäjiä vaaleissa ovat korkeimmin koulutetut sekä politiikasta kiinnostuneimmat äänioikeutetut.
Päätelmiä
- Huhtikuun 2019 vaalit olivat tähänastisista eduskuntavaaleista voimakkaimmin ”internetvaalit”.
- Havainnot eri ehdokas- ja ja valitsijaryhmien netin ja sosiaalisen median käytöstä toivat esiin joitakin ”vanhoja” piirteitä mutta myös paljon uusia tuloksia.
- Netin ja sosiaalisen median käyttö vaaleissa näyttää jo saavuttaneen sellaisen ”kypsyysasteen”, josta internetillä ja sosiaalisella medialla on enää vähän matkaa eduskuntavaalien tärkeimmäksi kampanjointiareenaksi.
