Tutkimusasetelma
Perussuomalaisten johto vaihtui kesällä 2017, minkä seurauksena puolue jakaantui kahtia. Jussi Halla-ahon johtamien Perussuomalaisten on katsottu olevan oikeistolaisempia verrattuna puolueesta erkaantuneisiin Sinisen tulevaisuuden jäseniin.
Tarkastelemme tässä vaalikirjan luvussa, ensinnäkin, missä määrin perussuomalaisten kannattajakunta säilyi samanlaisena ennen ja jälkeen puolueen jakaantumisen, ja toiseksi, missä määrin se muistuttaa muiden länsieurooppalaisten radikaalioikeistolaisten puolueiden kannattajakuntaa.
Luvun alussa luodaan lyhyt katsaus eurooppalaista radikaalioikeistoa käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen ja sen keskeisiin käsitteisiin. Empiirisessä osiossa tarkastellaan seitsemän radikaalioikeistopuolueen (FPÖ, Itävalta; VB, Belgia; FN/RA, Ranska; LN, Italia; PVV, Alankomaat; SVP, Sveitsi; PS, Suomi) kannattajakunnan sosiodemografista ja -ekonomista profiilia eli kannattajien ikää, sukupuolta ja koulutustasoa. Lisäksi puolueiden kannattajakunnat sijoitetaan ideologisiin nelikenttiin vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella ja radikaalioikeistoon liitettyjen ideologisten piirteiden (nativismi, autoritaarisuus, populismi) mukaan. Tasapainoisen kokonaiskuvan saamiseksi perussuomalaisia verrataan näillä ulottuvuuksilla myös suomalaisen puoluejärjestelmän muihin puolueisiin. Analysoitava aineisto kattaa European Social Survey -kyselyaineistot vuosilta 2016 ja 2018.
Keskeiset tulokset
Ikäjakaumaltaan Perussuomalaisten kannattajat eivät merkittävästi eroa vertailun muiden maiden radikaalioikeistopuolueiden kannattajista. ESS-aineistojen perusteella PS:n kannattajista lähes puolet on yli 55-vuotiaita, ja alle 35-vuotiaita heistä on noin joka kahdeksas. Vuosien 2016 ja 2018 välillä Perussuomalaisten kannattajakunnassa 35–44-vuotiaiden osuus kasvoi ja sitä nuorempien osuus vähentyi.
Perussuomalaisten kannattajakunta sijoittaa itsensä vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella muiden eurooppalaisten radikaalioikeistopuolueiden kannattajiin verrattuna useammin poliittiseen keskustaan. Perussuomalaisten kannattajat eivät sijoita itseään puolueen hajoamisen jälkeen sen enempää oikealle kuin ennen hajoamista.
Poliittisen luottamuksen osalta Perussuomalaisten kannattajat erottuvat muita radikaalioikeiston kannattajia luottavaisempina, mikä osin heijastaa suomalaisten kansainvälisesti korkeaa poliittisen luottamuksen tasoa. Omassa puoluejärjestelmässään perussuomalaisten poliittinen luottamus on kuitenkin alhaisinta verrattuna muiden eduskuntapuolueiden kannattajiin.
Maahanmuuttoasenteiden osalta Perussuomalaisten kannattajat eivät edusta muiden oikeistoradikaalipuolueiden kannattajakuntiin nähden tiukinta linjaa. Suomen kontekstissa puolueen kannattajat kuitenkin profiloituvat maahanmuuttoon selvästi kielteisemmin suhtautuvina kuin muiden eduskuntapuolueiden kannattajat. Perussuomalaisten kannattajakunnassa niiden osuus, jotka eivät sallisi lainkaan eri etnistä taustaa edustavien muuttoa maahan, on verraten pieni. Esimerkiksi Itävallan FPÖ:n, Belgian VB:n ja Ranskan FN/RA:n kannattajista yli kolmannes kieltäisi asian täysin. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan eivät ole merkittävästi kiristyneet perussuomalaisten kannattajakunnassa puolueen hajoamisen jälkeen, vaikka pientä muutosta tähän suuntaan on havaittavissa.