Eduskuntavaalitutkimus 2019

Sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatuspohjan muutos Länsi-Euroopassa

Luvussa tarkastellaan sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatuspohjan muutosta 2000-luvulla länsi-Euroopan maissa

  • Tausta: Sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatus on kääntynyt hitaaseen laskuun 1980-lvuulta lähtien useimmissa Länsi-Euroopan maissa.
    • Kannatus on laskenut erityisesti ydinkannattajakunnan, eli teollisuustyöväestön keskuudessa.
  • Lisäksi puolueiden kannatuksen lasku on näkynyt puolueiden kannattajakunnan ikärakenteen vanhenemisena.
  • Aikaisempi tutkimus on myös havainnut, että sosiaalidemokraattisten puolueiden kannattajissa olisi tapahtunut liikehdintää vähitellen oikealle sosioekonomisella vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella.
  • Luvun empiiristen tarkasteluiden ajallinen vertailu tapahtuu vuodesta 2002 vuoteen 2016:
    • Empiirinen aineisto koostuu 14 Euroopan maasta, jotka ovat jokainen olleet mukana ESS (European Social Survey) -tutkimusaineiston sekä vuoden 2002 että vuoden 2016 kierroksella.

  • Sosiaalidemokraattiset puolueet ovat olleet keskeisessä asemassa eurooppalaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa.
  • 1980-luvulta lähtien niiden kannatus on kuitenkin monessa Länsi-Euroopan maassa kääntynyt laskuun.
  • Maltaa lukuun ottamatta sos.dem. puolueiden kannatus on pienentynyt kaikissa Länsi-Euroopan maissa tarkasteltaessa ajanjaksoa 1990-luvun alusta vuoden 2019 loppuun (Taulukko 22.1).

Sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatus Länsi-Euroopan maissa.

Syitä sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatuksen laskuun

  1. Ydinkannattajajoukon, teollisuustyöväestön, osuus on pienentynyt ammatissa toimivasta väestöstä.
  2. Sos.dem. puolueiden aikaisemmin kiinteä yhteys ammattiryhdistysliikkeeseen on heikentynyt, sillä ammattiliittojen jäsenten puoluepoliittinen jakautuma on kirjavoitunut. Lisäksi ammatillinen järjestäytyminen on useassa maassa kääntynyt laskuun.
  3. Puolueiden jäsenmäärien yleinen lasku on ollut haitallista joukkopuolueina toimiville sos.dem. puolueille. Lisäksi puolueiden jäsenkoneiston merkitys puolueen toiminnassa on ohentunut.
  4. Hyvinvointivaltion ideologinen pohja on avautunut
  5. 2000-luvun arvo- ja asenneilmapiirissä yksilökeskeisyyden merkitys on korostunut sos.dem. puolueiden tyypillisesti kannattaman kollektiivisen toiminnan kustannuksella.
  6. Sos.dem. puolueet ovat olleet joko haluttomia arvioimaan julkisen sektorin ei-toivottuja vaikutuksia tai sitten sisäisesti hajanaisia kysymyksen suhteen. Tämä on saanut porvarilliset puolueet näyttämään uudistuksia tekeviltä puolueilta.
  7. Globalisaation herättämä taloudellinen epävarmuus on kohdistunut voimakkaimmin sos.dem. puolueiden ydinkannattajakuntaan. Kannattajat ovat mahdollisesti siirtyneet joko vasemmalle (vasemmistososialistit) tai oikealle (oikeistopopulistit).

Havaitut muutokset sos.dem. puolueiden kannatuspohjassa

    Sukupuoli

  • Sos.dem. puolueiden kannatuksessa ei ole merkittäviä sukupuolten välisiä eroja.
  • Kannatus on pienentynyt sekä miesten että naisten keskuudessa.

    Ikärakenne

  • Sos.dem. puolueiden kannatus on laskenut useimmiten nuorten (18-34 -vuotiaat) kuin varttuneempien (väh. 55-vuotiaat) kannattajien keskuudessa.
  • Vain yhdessä (Espanja) havaintoaineiston 14 maasta eläkeläisten osuus sos.dem. puolueen kannattajista ei ole kasvanut vuodesta 2002 vuoteen 2016.

    Koulutus

  • Useimmissa havaintoaineiston maissa sos.dem. puolueiden kannatus on suhteellisesti suurempaa vähän koulutusta saaneiden keskuudessa
  • Erityisesti Itävallassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa kannatus on pienentynyt merkittävästi juuri vähän koulutusta saaneiden keskuudessa.

    Ammatillinen järjestäytyminen

  • Jokaisessa tarkastellussa neljässätoista maassa sos.dem. puolueen kannatus oli ammattiliittoon kuuluvien keskuudessa suhteellisesti yleisempää kuin ammattiliittoon kuulumattomien keskuudessa.
    • Portugalia lukuun ottamatta näin oli myös vuoden 2016 ESS-aineistossa.
  • Yhdessätoista maassa kannatus (osuus äänistä) oli ammatillisesti järjestäytyneiden keskuudessa vuonna 2016 pienempi kuin vuonna 2002.
  • Samanaikaisesti ammatillinen järjestäytyminen on laskenut 1980-luvulta lähtien jokaisessa tässä luvussa tarkastellussa maassa.

    Palkansaajat ja teollisuusväestö

  • Sosiaalidemokraattien kannatus palkansaajien keskuudessa on useimmiten ollut selvästi suurempaa kuin itsenäisten ammatinharjoittajien keskuudessa.
  • Neljäntoista maan havaintoaineistossa sos.dem. puolueiden kannatus on vuodesta 2002 vuoteen 2016 pienentynyt palkansaajien keskuudessa yhteensä 7 prosenttiyksikköä.
  • Perinteinen teollisuustyöväestöltä tuleva kannatus on laskenut neljässätoista havaintoaineiston maassa keskimäärin 8 prosenttiyksikköä vuosina 2002 ja 2016.

    Sijainti vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella

  • ESS-aineistoissa vastaajia on pyydetty sijoittamaan itsensä vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudelle numeerisella asteikolla, missä 0 tarkoittaa äärimmäistä vasemmistoa ja 10 äärimmäistä oikeistoa (Taulukko 22.11)
  • Koko neljäntoista maan havaintoaineistossa sos.dem. puolueiden kannatus on pienentynyt vasemmalle itsensä sijoittavien keskuudessa enemmän kuin itsensä keskelle tai oikealle sijoittavien keskuudessa.
  • Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja, mikä osoittaa, että sos.dem. puolueiden kannattajat eri maissa ovat ideologisesti kirjava joukko.

Sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatus (%) itsensä vasemmalle, keskelle ja oikealle sijoittavien keskuudessa vuosien 2002 ja 2016 EES-aineistoissa.

SDP:n kannattajien luokkasamastuminen 2000-luvulla

  • SDP on menettänyt selvästi 2000-luvulla työväenluokkaan samastuvia äänestäjiä
  • Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa lähes puolet itsensä työväenluokkaan samastaneista valitsijoista kannatti SDP:tä. Vuoden 2007 vaaleista alkaen SDP:tä äänestäneiden osuus on ollut vain kolmasosan luokkaa (33 %) ja vuoden 2019 vaaleissa enää vain 27 prosenttia.
  • SDP oli silti edelleen kannatetuin puolue työväenluokkaan itsensä samastavien keskuudessa, vaikkakin Vasemmistoliiton kannatus oli 2019 vaaleissa kutakuinkin yhtä suuri kuin SDP:n.
  • 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa Perussuomalaisilla oli työväenluokkaan itsensä samastavien keskuudessa toiseksi eniten kannatusta, vuoden 2019 vaaleissa enää kolmanneksi eniten.

SDP:tä kannattavien luokkasamastuminen kansallisissa vaalitutkimusaineistoissa.
Työväenluokkaan itsensä samastavien puoluevalinnat eduskuntavaalitutkimuksissa 2003–2019.