Luvussa tarkastellaan sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatuspohjan muutosta 2000-luvulla länsi-Euroopan maissa
- Tausta: Sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatus on kääntynyt hitaaseen laskuun 1980-lvuulta lähtien useimmissa Länsi-Euroopan maissa.
- Kannatus on laskenut erityisesti ydinkannattajakunnan, eli teollisuustyöväestön keskuudessa.
- Lisäksi puolueiden kannatuksen lasku on näkynyt puolueiden kannattajakunnan ikärakenteen vanhenemisena.
- Aikaisempi tutkimus on myös havainnut, että sosiaalidemokraattisten puolueiden kannattajissa olisi tapahtunut liikehdintää vähitellen oikealle sosioekonomisella vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella.
- Luvun empiiristen tarkasteluiden ajallinen vertailu tapahtuu vuodesta 2002 vuoteen 2016:
- Empiirinen aineisto koostuu 14 Euroopan maasta, jotka ovat jokainen olleet mukana ESS (European Social Survey) -tutkimusaineiston sekä vuoden 2002 että vuoden 2016 kierroksella.
- Sosiaalidemokraattiset puolueet ovat olleet keskeisessä asemassa eurooppalaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa.
- 1980-luvulta lähtien niiden kannatus on kuitenkin monessa Länsi-Euroopan maassa kääntynyt laskuun.
- Maltaa lukuun ottamatta sos.dem. puolueiden kannatus on pienentynyt kaikissa Länsi-Euroopan maissa tarkasteltaessa ajanjaksoa 1990-luvun alusta vuoden 2019 loppuun (Taulukko 22.1).
Syitä sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatuksen laskuun
- Ydinkannattajajoukon, teollisuustyöväestön, osuus on pienentynyt ammatissa toimivasta väestöstä.
- Sos.dem. puolueiden aikaisemmin kiinteä yhteys ammattiryhdistysliikkeeseen on heikentynyt, sillä ammattiliittojen jäsenten puoluepoliittinen jakautuma on kirjavoitunut. Lisäksi ammatillinen järjestäytyminen on useassa maassa kääntynyt laskuun.
- Puolueiden jäsenmäärien yleinen lasku on ollut haitallista joukkopuolueina toimiville sos.dem. puolueille. Lisäksi puolueiden jäsenkoneiston merkitys puolueen toiminnassa on ohentunut.
- Hyvinvointivaltion ideologinen pohja on avautunut
- 2000-luvun arvo- ja asenneilmapiirissä yksilökeskeisyyden merkitys on korostunut sos.dem. puolueiden tyypillisesti kannattaman kollektiivisen toiminnan kustannuksella.
- Sos.dem. puolueet ovat olleet joko haluttomia arvioimaan julkisen sektorin ei-toivottuja vaikutuksia tai sitten sisäisesti hajanaisia kysymyksen suhteen. Tämä on saanut porvarilliset puolueet näyttämään uudistuksia tekeviltä puolueilta.
- Globalisaation herättämä taloudellinen epävarmuus on kohdistunut voimakkaimmin sos.dem. puolueiden ydinkannattajakuntaan. Kannattajat ovat mahdollisesti siirtyneet joko vasemmalle (vasemmistososialistit) tai oikealle (oikeistopopulistit).
Havaitut muutokset sos.dem. puolueiden kannatuspohjassa
- Sos.dem. puolueiden kannatuksessa ei ole merkittäviä sukupuolten välisiä eroja.
- Kannatus on pienentynyt sekä miesten että naisten keskuudessa.
Sukupuoli
- Sos.dem. puolueiden kannatus on laskenut useimmiten nuorten (18-34 -vuotiaat) kuin varttuneempien (väh. 55-vuotiaat) kannattajien keskuudessa.
- Vain yhdessä (Espanja) havaintoaineiston 14 maasta eläkeläisten osuus sos.dem. puolueen kannattajista ei ole kasvanut vuodesta 2002 vuoteen 2016.
Ikärakenne
- Useimmissa havaintoaineiston maissa sos.dem. puolueiden kannatus on suhteellisesti suurempaa vähän koulutusta saaneiden keskuudessa
- Erityisesti Itävallassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa kannatus on pienentynyt merkittävästi juuri vähän koulutusta saaneiden keskuudessa.
Koulutus
- Jokaisessa tarkastellussa neljässätoista maassa sos.dem. puolueen kannatus oli ammattiliittoon kuuluvien keskuudessa suhteellisesti yleisempää kuin ammattiliittoon kuulumattomien keskuudessa.
- Portugalia lukuun ottamatta näin oli myös vuoden 2016 ESS-aineistossa.
- Yhdessätoista maassa kannatus (osuus äänistä) oli ammatillisesti järjestäytyneiden keskuudessa vuonna 2016 pienempi kuin vuonna 2002.
- Samanaikaisesti ammatillinen järjestäytyminen on laskenut 1980-luvulta lähtien jokaisessa tässä luvussa tarkastellussa maassa.
Ammatillinen järjestäytyminen
- Sosiaalidemokraattien kannatus palkansaajien keskuudessa on useimmiten ollut selvästi suurempaa kuin itsenäisten ammatinharjoittajien keskuudessa.
- Neljäntoista maan havaintoaineistossa sos.dem. puolueiden kannatus on vuodesta 2002 vuoteen 2016 pienentynyt palkansaajien keskuudessa yhteensä 7 prosenttiyksikköä.
- Perinteinen teollisuustyöväestöltä tuleva kannatus on laskenut neljässätoista havaintoaineiston maassa keskimäärin 8 prosenttiyksikköä vuosina 2002 ja 2016.
Palkansaajat ja teollisuusväestö
- ESS-aineistoissa vastaajia on pyydetty sijoittamaan itsensä vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudelle numeerisella asteikolla, missä 0 tarkoittaa äärimmäistä vasemmistoa ja 10 äärimmäistä oikeistoa (Taulukko 22.11)
- Koko neljäntoista maan havaintoaineistossa sos.dem. puolueiden kannatus on pienentynyt vasemmalle itsensä sijoittavien keskuudessa enemmän kuin itsensä keskelle tai oikealle sijoittavien keskuudessa.
- Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja, mikä osoittaa, että sos.dem. puolueiden kannattajat eri maissa ovat ideologisesti kirjava joukko.
Sijainti vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella
SDP:n kannattajien luokkasamastuminen 2000-luvulla
- SDP on menettänyt selvästi 2000-luvulla työväenluokkaan samastuvia äänestäjiä
- Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa lähes puolet itsensä työväenluokkaan samastaneista valitsijoista kannatti SDP:tä. Vuoden 2007 vaaleista alkaen SDP:tä äänestäneiden osuus on ollut vain kolmasosan luokkaa (33 %) ja vuoden 2019 vaaleissa enää vain 27 prosenttia.
- SDP oli silti edelleen kannatetuin puolue työväenluokkaan itsensä samastavien keskuudessa, vaikkakin Vasemmistoliiton kannatus oli 2019 vaaleissa kutakuinkin yhtä suuri kuin SDP:n.
- 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa Perussuomalaisilla oli työväenluokkaan itsensä samastavien keskuudessa toiseksi eniten kannatusta, vuoden 2019 vaaleissa enää kolmanneksi eniten.
