Eduskuntavaalitutkimus 2019

Hallitus- ja oppositioaseman yhteys kansalaisten puoluevalintoihin

Heikki Paloheimo ja Sami Borg

Kattava trendianalyysi puolueiden hallitus- tai oppositioaseman vaikutuksesta vaalimenestykseen

  • Luku analysoi sitä, miten suomalaisten puolueiden asema hallituksessa tai oppositiossa vaikuttaa niiden eduskuntavaalimenestykseen. Asiaa tutkitaan:
    • vaalitilastoilla: hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden vaalimenestys vuoden 1966–2019 eduskuntavaaleissa
    • puoluebarometreilla: hallituksen toimintaan kohdistuvan tyytyväisyyden vaihtelu vuosina 1974–2019 ja suhtautuminen kuuteen puolueeseen vuodesta 1995 alkaen
    • kansallisten vaalitutkimusten aineistoilla: hallitus- ja oppositiopuolueiden väliset äänisiirtymät vuosien 2003–2019 eduskuntavaaleissa
  • 2000-luvun trendi on hallituksen toimintaan kohdistuvan tyytymättömyyden lisääntyminen, mikä vastaa monien muiden läntisten demokratioiden yleistä kehitystä 2000-luvulla.
  • Valtavirtapuolueiden kannatus on heikentynyt useimmissa Länsi-Euroopan maissa.
  • Puoluejärjestelmän hajaantuneisuus on lisääntynyt ja hallitusten muodostaminen on tullut vaikeammaksi. (Suomi ja monet muut läntiset demokratiat)
Kansalaisten arvio hallituksen onnistumisesta tehtävässään ja hallituspuolueiden yhteenlaskettu vaalimenestys 1974-2019.

Vaaleissa on hallitus- ja oppositiopuolueiden välistä liikettä molempiin suuntiin

  • Osa hallituspuolueiden kannattajista siirtyy vaaleissa jonkin oppositiopuolueen kannattajaksi.
  • Toisaalta osa edellisissä vaaleissa oppositioon jäänyttä puoluetta kannattaneista äänestää seuraavissa vaaleissa jotakin hallituksessa ollutta puoluetta.
  • Äänten bruttosiirtymät ovat paljon suurempia kuin vaalituloksessa näkyvät nettomuutokset.
Hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden väliset kannatussiirtymät eduskuntavaaleissa 2003-2009 (%).

Päätelmiä

  • Hallituspuolueet menettävät lähes poikkeuksetta kannatustaan eduskuntavaaleissa.
  • Puolueen hallituksessa olon ja sen äänestäjien puolueuskollisuuden välillä ei ole mitään selvää yhteyttä.
  • Pitkittäistarkastelujen nojalla tyytyväisyys hallituksen toimintaan näyttää olevan vahvasti yhteydessä kansantalouden kulloiseenkin suhdannetilaan. Laskusuhdanteen aikana kansalaisten tyytyväisyys hallituksen toimintaan on pienentynyt.
  • Mutta tämä kaava ei juurikaan toiminut vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
  • Kansalaisten suhtautuminen yksittäistä puoluetta kohtaan voi muuttua aikaisempaa myönteisemmäksi tai kielteisemmäksi niin puolueen ollessa hallituksessa kuin sen ollessa oppositiossa.