Eduskuntavaalitutkimus 2019

Polarisoituuko politiikka Suomessa? Puolueiden äänestäjäkuntien arvosiirtymät 2003–2019

Johdanto

  • Käynnissä on mahdollinen poliittinen murros, joka ilmenee vastakkainasettelujen kasvuna
    • Poliittinen polarisaatio on ollut nousussa Euroopassa ja Yhdysvalloissa
    • Suomessakin hallitusneuvotteluista on tullut ideologiavetoisempi prosessi 2015 alkaen
  • Selitykseksi murrokselle on annettu identiteettipolitiikan yleistyminen ja tästä seuraavat vahvat ryhmäidentiteetit (yhteiskunnan jakautuminen ”me” vs. ”he”)
  • Kysymys kuuluu: Ovatko suomalaiset puolueäänestäjät (ja äänioikeutetut) etääntyneet toisistaan ideologisesti?
  • Polarisaatiota on nimittäin kahdenlaista: ideologista ja affektiivista (tunnepohjaista)
  • Polarisaatio itsessään ei ole negatiivinen asia, sillä demokratia tarvitsee toimiakseen polarisaatiota, mutta liika polarisaatio on yhteiskuntaa repivä voima
  • Keskitymme tarkastelemaan ideologista polarisaatiota kahdella ulottuvuudella (VAS–OIK ja GAL–TAN) hyödyntäen FNES aineistoja 2003-2019

Tulokset 1/2

  • Kuviossa on puolueiden äänestäjien jakautuminen vasemmisto–oikeisto-akselilla 2003–2019 (itsesijoittuminen)
  • Musta viiva jakaumassa osoittaa puolueiden äänestäjien keskiarvon, huomiota tulee kiinnittää myös jakaumien muotoihin
  • Vasemmistoliiton ja Vihreiden äänestäjät ovat siirtyneet vasemmalle
  • Perussuomalaisten äänestäjät puolestaan oikealle
  • Kaikkien äänioikeutettujen jakauman “hännät” ovat paksuuntuneet -> viittaa äänestäjäkunnan liikehdinnästä jakauman äärilaidoille, mutta tämä prosessi on vasta aluillaan
Puolueiden äänestäjien ja äänioikeutettujen jakautuminen vasemmisto–oikeisto-akselilla.

Tulokset 2/2

  • Kuviossa on äänestäjien keskiarvosijainnit kahdella ulottuvuudella puolueittain 2003–2019 (arvoasteikot 0–10)
  • Huom. Kaikki siirtymät eivät ole tilastollisesti merkitseviä
  • Merkittävät siirtymät ovat Vasemmistoliiton ja Vihreiden keskiarvoäänestäjillä kohti viherliberaaleja (GAL) ja vasemmistolaisia arvoja
  • KESK ja KOK on pientä arvoliberaalia siirtymää havaittavissa 2003–2019, kun taas PS:llä on ollut vastainen kehityssuunta
  • 2019 vaaleissa nähtiin siirtymää vasemmalle kautta laidan (paitsi PS ja KD)
  • Äänioikeutettujen keskiarvo on lievästi oikeistolainen ja lievästi arvoliberaali
Puolueiden äänestäjien ja äänioikeutettujen keskiarvosijaint kahdella ulottuvuudella.

Johtopäätökset

  • Viitteitä koko äänestäjäkunnan massapolarisaatiosta ei ole
  • Äänestäjäkunta ei siis ole jakautunut arvoulottuvuuksien (VAS–OIK, GAL–TAN) ääripäihin, tosin pientä kasvua jakaumien äärilaidoilla on havaittavissa
  • Yksittäisten puolueiden välillä on tapahtunut ideologista liikehdintää: Vasemmistoliitto ja Vihreät vs. Perussuomalaiset vetävät arvoulottuvuuksilla eri suuntiin, mikä selittää näiden puolueiden välistä vastakkainasettelua
  • Perinteisten puolueiden (Kokoomus, Keskusta ja SDP) äänestäjien arvoissa ei ole tapahtunut suuria liikahduksia
  • Huom. tuloksista ei voida päätellä ovatko puolueiden äänestäjien kannat vahvistuneet ajan myötä vai ovatko arvosiirtymät seurausta äänestäjien valikoitumisesta puolueiden äänestäjiksi