Eduskuntavaalitutkimus 2019

Kotini on vaalikoppini: joustavien äänestysmuotojen merkitys yhdenvertaiselle poliittiselle osallistumiselle

Johanna Peltoniemi, Marjukka Weide ja Hanna Wass

Joustavat äänestysmuodot

  • Äänestämisen helpottaminen esim. mahdollistamalla äänestäminen:
    • ennakkoon
    • muualla kuin vaalihuoneistossa (esim. sairaalat, vanhainkodit, armeija, laivat, vankilat)
    • kirjeitse
  • Taustalla oletus, että joustavat äänestysmuodot madaltavat äänestämiskynnystä
    • kaventavat eri kansalaisryhmien välisiä äänestysaktiivisuuseroja. (esim. Berinsky 2005, 471; Karp ja Banducci 2000, 223–224; Tokaji ja Colker 2007, 1023).
  • Yhdysvalloissa on kuitenkin havaittu, että hyödyttävät eniten tapaäänestäjiä, eivät juurikaan toistuvasti äänestämättä jättäviä
    • saattavat jopa kärjistää äänestämisen sosioekonomisia vinoumia. (Berinsky 2005, 477–478).

Tässä luvussa…

…tarkastellaan kahden joustavan äänestysmuodon, ennakkoäänestämisen ja kirjeäänestyksen, suosiota vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

…arvioidaan, missä määrin äänestysmuotojen moninaistuminen innostaa äänestämään.

…kysytään, ketkä äänestivät muita enemmän ennakkoon tai kirjeitse.

…käytetään:

  1. Tilastokeskuksen tuottamaa rekisteriaineistoa ennakkoäänestäneistä Suomessa
  2. vuoden 2019 eduskuntavaalitutkimuksen aineistoa
  3. kyselytutkimusaineistoa, johon vastasi 2 100 ulkosuomalaista (Facilitating Electoral Participation from Abroad FACE-hanke).

Ennakkoäänestys

  • Hieman yli puolet (50,7 %) äänestäneistä ja reilu kolmannes äänioikeutetuista (36,6 %) äänesti ennakkoon.
  • Aktiivisimmat ennakkoon äänestäjät olivat 75-vuotiaat (57,4 % äänioikeutetuista). Suhteellisesti vähiten ennakkoon äänestäneitä oli puolestaan 18-vuotiaiden äänioikeutettujen joukossa (20,4 %).
  • Myös aikaisemmissa vaaleissa sama ilmiö: erityisesti nuoret ja puoluekannaltaan vakiintumattomat äänestivät vähiten ennakkoon – suosituinta ennakkoäänestäminen on vanhimmilla äänioikeutetuilla.
  • Äänestysaktiivisuus on muutenkin korkeampi vanhemmilla ikäryhmillä. Myös korkeakoulutetut yleensä äänestävät vähän koulutettuja vilkkaammin sekä ennakkoon että vaalipäivänä. Ennakkoäänestäminen näyttäytyy siis erityisen sopivana äänestysmuotona niille, jotka muutenkin äänestävät keskimääräistä vilkkaammin.
  • Kun tarkastellaan tulotasoa tai ammattia äänestäjän sosio-ekonomisen aseman mittarina, korkeassa asemassa olevien suurempi äänestysvilkkaus ei yhtä vahvasti heijastu ennakkoon äänestämiseen. Maanviljelijät ja metsätyöntekijät äänestävät ammattiryhmistä eniten ennakkoon.

(Suomen virallinen tilasto 2019).

Suomessa asuvien äänestäjien todennäköisyys äänestää ennakkoon (logistinen regressioanalyysi).

Kirjeäänestys

  • Naiset äänestävät miehiä todennäköisemmin ennakkoon, mutta mikäli kirjeäänestys on käytössä, äänestävät naiset miehiä todennäköisemmin kirjeitse.
  • Ikä vaikuttaa kirjeäänestysinnokkuuteen: nuoremmat ikäluokat äänestivät yli 65-vuotiaita todennäköisemmin kirjeitse.
  • Keskeisin selittäjä kirjeäänestykselle oli etäisyys lähimpään äänestyspaikkaan. Verrattuna alle 10 km säteellä asuviin äänestäjiin, 26–100 km etäisyydellä asuvat äänestäjät äänestivät yli neljä kertaa todennäköisemmin kirjeitse. Etäisyyden kasvaessa myös todennäköisyys äänestää kirjeitse kasvoi: yli 200 km päässä asuvat äänestivät lähes 20 kertaa todennäköisemmin kuin alle 10 km päässä asuvat äänestäjät.
Todennäköisyys äänestää kirjeitse (tilastollisesti merkittävät muuttujat).

Sanalliset arviot kirjeäänestyksestä*

  • Vaatii tarkkaa aikataulujen seuraamista ja voi helposti epäonnistua aikataulusyistä (esim. materiaalinen saapuminen tai lähettäminen liian myöhään)
    • Onko vaalijärjestelmän muita aikatauluja mahdollista mukauttaa?
  • Äänestämisen todistamiskäytäntö hankaloitti äänestämistä
    • Tarve monikielisille infomateriaaleille
  • Hyvin toimivat postipalvelut edellytys kirjeäänestämiselle. Kaikki ulkomailla äänioikeutetut halua kirjeäänestää.
    • Kirjeäänestys ei poista tarvetta järjestää äänestyspaikkoja ulkomailla, erityisesti postinkulultaan epävakaissa maissa.

*) Yht. 145 kommenttia FACE-hankkeen ulkosuomalaiskyselyn yhteydessä

Viitteet

Berinsky, Adam J. (2005): The Perverse Consequences of Electoral Reform in the United States. American Politics Research 33(4), 471–491.
Karp, Jeffrey A. ja Susan A. Banducci (2000): Going Postal: How All-Mail Elections Influence Turnout. Political Behavior 22(3), 223–239.
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2019): Eduskuntavaalit. Äänestäneiden Tausta-analyysi 2019. Helsinki: Tilastokeskus.
Tilastokeskus (2019a): Ennakolta äänestäneet sukupuolen ja äänestyspaikan mukaan eduskuntavaaleissa 2019.
Tokaji, Daniel P. ja Ruth Colker (2007): Absentee Voting by People with Disabilities: Promoting Access and Integrity. McGeorge Law Review 38, 1015–1064.