Eduskuntavaalitutkimus 2019

Valitsijoiden korostamat asiakysymykset ja hallituksen toimien arviointi

Sami Borg ja Heikki Paloheimo

Luvussa tarkastellaan vuoden 2019 eduskuntavaalitutkimuksen kyselyaineiston pohjalta sitä…

  • miten puolueet profiloituvat yleensä ja vuoden 2019 vaaleissa eri asiakysymyksissä
  • mitä keskeisiä asiakysymyksiä hallituksella oli asialistallaan ja mitkä asiakysymykset olivat vaalikamppailussa eniten esillä
  • miten hallitus onnistui valitsijoiden mielestä keskeisten asioiden ratkaisemisessa ja
  • miten vaaliteemat ja hallituksen toimintaan kohdistuva arviointi vaikuttivat kansalaisten äänestyspäätöksiin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa

Puolueita vertailevissa analyyseissä kiinnitetään huomiota siihen, olivatko keskeiset ratkaistavat kysymykset hallitus- tai oppositiopuolueen asiaprofiloitumisen kannalta niin sanottuja puolueen omia kysymyksiä, ja toimiko puolue vaaleja edeltävänä vaalikautena hallituksessa vai oppositiossa.

Asiakysymykset ja niiden korostuminen

  • Vuoden 2019 eduskuntavaalien keskeisiä asiakysymyksiä olivat äänioikeutettujen mielestä talous- ja työllisyyspolitiikka, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen eli soten ratkaiseminen, vanhustenhoito, maahanmuuttopolitiikka, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ja koulutuspolitiikka.
  • Tärkeimpien asiakysymysten listat olivat hyvin erilaisia eri puolueiden äänestäjillä ja myös eri-ikäisillä valitsijoilla.
  • Nuoret korostivat ympäristöpolitiikkaa (ilmastonmuutoksen hillitseminen) ja vanhimmat valitsijaikäluokat sotea ja vanhustenhoitoa. Keski-ikäiset pitivät tärkeimpänä kysymyksenä työllisyyttä. (ks. taulukko 6.2)
  • Eri puolueiden äänestäjille tärkeimpiä kysymyksiä taulukossa 6.3:
    • SDP/vanhustenhoito ja sote
    • KOK/työllisyys ja verotus
    • PS/ maahanmuutto ja vanhustenhoito
    • KESK/sote ja työllisyys
    • VIHR/ympäristö ja ilmastonmuutos
    • VAS/ vanhustenhoito, ympäristö&ilmasto, sote
    • RKP/sote ja työllisyys
    • KD/työllisyys, verotus, sote
Asiakysymysten tärkeys eri-ikäisten valitsijoiden keskuudessa eduskuntavaaleissa 2019? (tärkeimmäksi mainittu asia tiedustelluista 10 asiakysymyksestä,%).
Asiakysymysten tärkeys puoluevalinnan mukaan eduskuntavaaleissa 2019 (tärkeimmäksi mainittu asia tiedustelluista 10 asiakysymyksestä,%).

Arviot Sipilän hallituksen onnistumisesta

  • Vastaajia pyydettiin arvioimaan hallituksen onnistumista eri politiikkasektoreilla ja tehtävässään yleensä.
  • Arviot tulee suhteuttaa siihen, että hallitus erosi juuri ennen vaaleja. Lisäksi on otettava huomioon, että vaalien jälkeisessä aineistossa ei ollut juuri lainkaan Sinisten kannattajia, joten hallituspuolueiden vastaajia olivat vain Keskustaa tai Kokoomusta vuoden 2019 vaaleissa äänestäneet.
  • Yleensä kuluneen vaalikauden hallituspuoluetta äänestäneet arvioivat hallituksen onnistuneen. Vastaavasti oppositiopuoluetta äänestäneet katsovat hallituksen epäonnistuneen. Tämä pääsääntö pätee myös mielipiteisiin Sipilän hallituksen onnistumisesta.
  • Arviot hallituksen onnistumisessa eri politiikkasektoreilla olivat enimmäkseen negatiivisia (kuvio 6.3). Kiitosta hallitus sai vain työllisyyden hoidosta sekä yritysten toimintaedellytysten edistämisestä.
  • Hallituksen epäonnistumista soten, vanhustenhoidon ja koulutuspolitiikan hoidossa moitittiin hyvin laajasti.
Kuinka hyvin tai huonosti Juha Sipilän hallitus onnistui mielestäsi hoitamaan seuraavia asioita viime vaalikaudella?(%)

Päätelmiä

  • Vuoden 2019 eduskuntavaalikampanjan loppuvaiheessa ja niiden jälkeen julkisuudessa puhuttiin paljon siitä, että kyseessä olivat ilmastovaalit.
  • Näin saattoi olla vaalikampanjan aikana esillä olleiden aiheiden osalta, mutta tätä ei vaalikirjassamme analysoitu systemaattisesti.
  • Kuitenkaan vaalien koko valitsijakunta ei pitänyt ilmastokysymystä vaalien tärkeimpänä asiakysymyksenä. Koko valitsijakunnassa tärkeimpiä asiakysymyksiä olivat kyselyn mukaan sote, vanhustenhoito ja työllisyys.
  • Äänestäjät eivät palkinneet hallitusta talous- ja työllisyyspolitiikan hoitamisesta vaan rankaisivat sitä muiden asioiden heikosta hoidosta.
  • Äänestysvalinnoissa painottuivat vasemmistopuolueiden tyypillisesti painottamat hyvinvointipalvelut niin paljon, että vaalien jälkeen pääministeripuolueeksi nousi SDP.