Eduskuntavaalitutkimus 2019

Perussuomalaisen äänestäjäkunnan muutos 2011–2019

Jussi Westinen, Ville Pitkänen ja Elina Kestilä-Kekkonen

Perussuomalaisten kannatus ei hievahda työntekijöiden ja työttömien keskuudessa

  • Perussuomalaisten työntekijäkannatus on pysynyt kaikissa 2010-luvun vaaleissa 27 prosentissa. PS on ollut jo kolmissa peräkkäisissä vaaleissa työntekijöiden suosikkipuolue.
  • Perussuomalaiset oli suosituin puolue vuonna 2019 alempaan keskiluokkaan samastuvien joukossa (25 %) ja sellaisten valitsijoiden keskuudessa, jotka eivät samastu mihinkään luokkaan (25 %). Ylemmästä keskiluokasta vain noin kymmenen prosenttia äänestää Perussuomalaisia.
  • Puolue on saanut kaikissa 2010-luvun vaaleissa vajaat 30 prosenttia työttömien äänistä. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä SDP ja Vasemmistoliitto olivat työttömien luottopuolueita, mutta Perussuomalaiset on syönyt niiden kannatusosuutta.
  • Puolueen kannatus on korkeaa sekä hyvin uskonnollisten ja ei lainkaan uskonnollisten joukossa, mikä tekee siitä erityislaatuisen puolueen Suomen puoluekentässä. Uskonnollisuuden yhteydessä kannatukseen ei myöskään ole tapahtunut merkittävää muutosta vuoden 2017 puoluehajaannuksen jälkeen.
  • Perussuomalaisten suosio ei riipu asuinalueen tyypistä: puolue menestyy niin maaseudulla kuin kaupungeissa, eikä suurta muutosta ole tapahtunut 2010-luvun aikana.
  • Perussuomalaisten kannatus on pysynyt kuntatasolla hyvin vakaana. Sen kannatus on hädin tuskin hievahtanut esimerkiksi eteläisen Suomen* maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Perussuomalaisille eteläinen ei-urbaani Suomi on ollut otollista kasvualustaa koko 2010-luvun osin siksi, että se ei ole minkään puolueen erityisen vahvaa ydinaluetta.

*Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme.

Perussuomalaisten äänestäjäkunnan sijainti vasemmisto–oikeisto-janalla (0–10) vuosien 2011–2019 eduskuntavaaleissa (%).

Perussuomalaisten äänestäjät eivät ole aikaisempaa vähemmistökielteisempiä

  • Perussuomalaisten liikkuminen oikealle 2010-luvulla näkyy myös puolueen äänestäjien sosioekonomisissa näkemyksissä. Yksityisyrittäjyyden ja markkinatalouden kannatus on kasvanut hieman. Vuoden 2011 vaaleissa pieniä tuloeroja piti hyvänä asiana 90 prosenttia, vuoden 2019 vaaleissa 67 prosenttia.
  • Puoluehajaannuksen jälkeen maahanmuuttokysymykset tulivat yhä näkyvämmin perussuomalaisten politiikkaan, mutta PS:n äänestäjien penseässä suhtautumisessa monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoon ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2010-luvulla. Vuosien 2011 ja 2019 vaalien äänestäjäkunnat ovat melko identtisiä maahanmuuttoasenteiden osalta.
  • Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseen puolueen kannattajakunta suhtautui vuonna 2015 keskimäärin neutraalisti ja vuonna 2019 vain hienoisen negatiivisesti. Teema ei näin ollen ole puolueen kannattajakuntaa yhdistävä.
  • Ajatus Suomesta, jossa suomella ja ruotsilla on molemmilla vahva kansalliskielen asema, herätti vuoden 2011 vaaleissa enemmän vastustusta perussuomalaisissa kuin vuosina 2015 ja 2019.
  • Vuoden 2019 vaaleissa aikaisempaa useampi perussuomalainen (47 %) asetti talouskasvun ympäristön edelle, mikä voi heijastaa keskustelua suomalaisten työpaikkojen ensisijaisuudesta ilmastotalkoisiin ja päästövähennyksiin verrattuna.
Perussuomalaisia äänestäneiden suhtautuminen muihin eduskuntapuolueisiin vuosien 2015 ja 2019 eduskuntavaaleissa
Muita eduskuntapuolueita äänestäneiden suhtautuminen Perussuomalaisiin vuosien 2015 ja 2019 eduskuntavaaleissa

Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat yhä nuivemmin muihin puolueisiin, ja tunne on molemminpuolinen

  • Perussuomalaisten äänestäjien suhtautuminen erityisesti SDP:hen, Keskustaan, Vihreisiin ja Vasemmistoliittoon on muuttunut aikaisempaa kielteisemmäksi. Kokoomukseen sen sijaan suhtaudutaan jopa aavistuksen positiivisemmin kuin aikaisemmin.
  • Muiden puolueiden kannattajien suhtautuminen Perussuomalaisiin on yhtä lailla aiempaa penseämpää. Kokoomuksen kannattajia lukuun ottamatta arvio Perussuomalaisista oli 2019 vaalien jälkeen kielteisempi kuin vuoden 2015 vaalien jälkeen. Perussuomalaisten ja muiden puolueiden kannattajien välit ovat siis kiristyneet.
  • Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat kaikkein kielteisimmin Vihreisiin, Vasemmistoliittoon ja RKP:hen. Tunne on molemminpuolinen, sillä näiden puolueiden kannattajat suhtautuvat Perussuomalaisiin vieläkin kielteisemmin. Esimerkiksi Vihreiden äänestäjät pitävät Perussuomalaisista puolueena vähemmän kuin Perussuomalaisten äänestäjät Vihreistä.