Johdanto
- Käynnissä on mahdollinen poliittinen murros, joka ilmenee vastakkainasettelujen kasvuna
- Poliittinen polarisaatio on ollut nousussa Euroopassa ja Yhdysvalloissa
- Suomessakin hallitusneuvotteluista on tullut ideologiavetoisempi prosessi 2015 alkaen
- Selitykseksi murrokselle on annettu identiteettipolitiikan yleistyminen ja tästä seuraavat vahvat ryhmäidentiteetit (yhteiskunnan jakautuminen ”me” vs. ”he”)
- Kysymys kuuluu: Ovatko suomalaiset puolueäänestäjät (ja äänioikeutetut) etääntyneet toisistaan ideologisesti?
- Polarisaatiota on nimittäin kahdenlaista: ideologista ja affektiivista (tunnepohjaista)
- Polarisaatio itsessään ei ole negatiivinen asia, sillä demokratia tarvitsee toimiakseen polarisaatiota, mutta liika polarisaatio on yhteiskuntaa repivä voima
- Keskitymme tarkastelemaan ideologista polarisaatiota kahdella ulottuvuudella (VAS–OIK ja GAL–TAN) hyödyntäen FNES aineistoja 2003-2019
Tulokset 1/2
- Kuviossa on puolueiden äänestäjien jakautuminen vasemmisto–oikeisto-akselilla 2003–2019 (itsesijoittuminen)
- Musta viiva jakaumassa osoittaa puolueiden äänestäjien keskiarvon, huomiota tulee kiinnittää myös jakaumien muotoihin
- Vasemmistoliiton ja Vihreiden äänestäjät ovat siirtyneet vasemmalle
- Perussuomalaisten äänestäjät puolestaan oikealle
- Kaikkien äänioikeutettujen jakauman “hännät” ovat paksuuntuneet -> viittaa äänestäjäkunnan liikehdinnästä jakauman äärilaidoille, mutta tämä prosessi on vasta aluillaan
Tulokset 2/2
- Kuviossa on äänestäjien keskiarvosijainnit kahdella ulottuvuudella puolueittain 2003–2019 (arvoasteikot 0–10)
- Huom. Kaikki siirtymät eivät ole tilastollisesti merkitseviä
- Merkittävät siirtymät ovat Vasemmistoliiton ja Vihreiden keskiarvoäänestäjillä kohti viherliberaaleja (GAL) ja vasemmistolaisia arvoja
- KESK ja KOK on pientä arvoliberaalia siirtymää havaittavissa 2003–2019, kun taas PS:llä on ollut vastainen kehityssuunta
- 2019 vaaleissa nähtiin siirtymää vasemmalle kautta laidan (paitsi PS ja KD)
- Äänioikeutettujen keskiarvo on lievästi oikeistolainen ja lievästi arvoliberaali
Johtopäätökset
- Viitteitä koko äänestäjäkunnan massapolarisaatiosta ei ole
- Äänestäjäkunta ei siis ole jakautunut arvoulottuvuuksien (VAS–OIK, GAL–TAN) ääripäihin, tosin pientä kasvua jakaumien äärilaidoilla on havaittavissa
- Yksittäisten puolueiden välillä on tapahtunut ideologista liikehdintää: Vasemmistoliitto ja Vihreät vs. Perussuomalaiset vetävät arvoulottuvuuksilla eri suuntiin, mikä selittää näiden puolueiden välistä vastakkainasettelua
- Perinteisten puolueiden (Kokoomus, Keskusta ja SDP) äänestäjien arvoissa ei ole tapahtunut suuria liikahduksia
- Huom. tuloksista ei voida päätellä ovatko puolueiden äänestäjien kannat vahvistuneet ajan myötä vai ovatko arvosiirtymät seurausta äänestäjien valikoitumisesta puolueiden äänestäjiksi